– No siinähän sinä olet! tuumasi teekaupan myyjä Ainolle kuin vanhalle tutulle.
Ainon kasvot muuttuivat hetkessä kirkkaanpunaisiksi, sillä tilanne tuli niin yllättäen.
– Istahda siihen jakkaralle siksi aikaa kun pojat syövät, niin jutellaan vähän, jatkoi tuo nykerönenäinen vanha mies.
Ainon katse vaelteli ympäri kaupan seiniä ja hänen hämmästyksensä vain kasvoi, kun hän luki hitaasti teepurnukoiden etikettejä: Kesäyönvaloa, Voikukkailoa, Mustikkamettä, Suoyrttilohtua ja Jääkidepiristettä.
