Oulun kansainvälisen koulun joulujuhla lennätti katselijansa tunnissa maapallon ylitse. Koulu rakensi lukuvuoden päättäjäisensä valon ja kirkkauden teemalle. Oppilaiden esitykset vierailivat eri kulttuuripiirien valon juhlissa aina Australiasta, Kiinaan ja Intian kautta Suomeen.
Suomalaisen kaamoksen ollessa synkimmillään kirkkaus voi tuntua kaukaiselta, mutta kansainvälisen koulun kuvataiteenopettaja Satu Larivaara muistuttaa, että myös suomalainen joulu on alkuperältään valon juhla.
Larivaara painottaa, ettei koulu ole hylkäämässä suomalaista juhlaperinnettä, vaan rikastuttamassa sitä. Juhlaohjelmaan kuului niin Lucia-neidon kulkue, lappilaisen shamaanin tervehdys kuin seimikuvaelma runomuodossa.
"Ei tässä sysätä syrjään suomalaista juhlaperinnettä, tuodaan vain jotain uutta sen rinnalle. Koulun pitää elää ajassa ja oppilaidensa mukana. Juhla on hyvä keino oppia vieraiden maiden tavoista ja tottumuksista", juhlajärjestelyjä elokuusta asti suunnitellut Larivaara pohtii.
Oululaiskoulujen enemmistön joulujuhlat seisovat vankasti perinteisillä jaloillaan.
Vaikka monikulttuurisuus on lisääntynyt, suurin osa kouluista viettää juhlansa edelleen tavanomaisin menoin kristillisellä kaavalla. Maallistumista on tosin havaittavissa ja jotkut opinahjot käsittelevät joulua myös ilmiötasolla.
Kansainvälisyys
pilkottaa nurkan takaa
Maahanmuuttajalapsia vilisevät koulut huomioivat usein juhlaohjelmassaan kansainvälisyyden tai antavat lapsille mahdollisuuden jättäytyä kokonaan pois juhlasta. Aivan kaikkialla joulujuhlia ei enää edes järjestetä.
"Meillä oli marraskuun lopulla koulun peruskorjauksen jälkeinen vihkiäisjuhla, joten emme vietä joulujuhlaa. Huomioimme juhlissamme aina maahanmuuttajataustaisten lasten omat kulttuuripiirit. Koulun vihkiäisissä sudanilaiset toivat tapahtumaan afrikkalaisen tanssiesityksen", taustoittaa Paulaharjun koulun vs. rehtori Mervi Toppi.
Paulaharjun tavoin Kaakkurin koulu on vahvasti maahanmuuttajapainotteinen. Koulun rehtori Jukka Alatalo sanoo koulun säilyttäneen perinteisen suomalaisen tavan viettää joulua: ohjelmassa on vahvasti läsnä kristillisiä osia.
Alatalo toteaa, että harvoin ulkomaalaistaustaisilla perheillä on ollut valittamista suomalaisesta tapakulttuurista.
"Lähiopettajan tehtävänä on informoida eri kulttuuripiiristä tulleiden lasten vanhempia juhlien sisällöistä. Näin ehkäistään mahdollisia haittoja. Omantunnonsyistä on mahdollista aina jättäytyä pois", Alatalo kertoo.
Rajakylässä sekä Koskelassa koulut ovat olleet tiiviissä yhteistyössä muslimiyhteisön johtajan imaamin kanssa. Imaami on opettanut uskontoa muslimitaustaisille lapsille muiden ollessa joulukirkossa.
Koskelan koulun rehtori Esko Silvola korostaa, etteivät suomalaislapsetkaan ole tasapäisiä. "Järjestämme elämänkatsomustiedon opiskelijoille niin ikään vaihtoehtoista ohjelmaa."