Rovaseudun julkinen kuva kotimaassa rakentuu vahvasti joulun ja joulupukin varaan. Suomen Gallupin kyselytutkimuksen mukaan joulu on spontaanina mielikuvana Rovaniemen yhteydessä jopa voimakkaampi kuin Lappi tai pohjoisuus. Erikseen kysyttäessä luonto ja luonnonläheisyys sekä matkailu nousevat niukasti joulun edelle.
Kun suomalaiset ajattelevat Rovaniemeä, yli neljännes heistä miettii samalla joulua. Reilu viidennes liittää kaupungin spontaanisti arktisuuteen ja lähes yhtä monelle tulee mieleen napapiiri. Tarjottuina mielikuvina nämä asiat hallitsevat vastauksia peräti 90-prosenttisesti.
Joulupukki hallitsee erityisesti 25-35-vuotiaiden Rovaniemi kuvaa, eli mielleyhtymä on voimakkain lapsiperheissä. Pohjoisuuden liittäminen Rovaniemeen taas on tyyppillisintä itäsuomalaisille ja taajamissa asuville.
Muita vahvoja Rovaniemi-mielikuvia ovat turvallisuus, kiinnostavuus lomakohteena, rento ja reilu ilmapiiri, perinteet, urheilullisuus sekä opiskelumahdollisuudet, joihin kaupungin yhdistää yli puolet vastaajista.
Kielteisinä asioina tunnetaan korkea työttömyys ja muuttotappio (44 prosenttia vastaajista). Reilun viideosan mielestä Rovaniemi on sisäänpäin lämpiävä ja taloudeltaan heikko. Vajaa viidennes arvioi kaupungin elävän Etelä-Suomen kustannuksella.
Yleiskuva Rovaniemestä on kuitenkin selvästi myönteinen. Neutraalisti kaupunkiin suhtautuu reilu neljännes vastaajista, ja kielteisesti vain yksi sadasta.
Rovaniemi-tietämystä sen sijaan voi luonnehtia korkeintaan kohtuulliseksi. Kehnonpuoleisesti alueen asioita tuntee vajaa puolet kansalaisista. Naiset tuntevat kaupunkia miehiä kehnommin, ja uusmaalaiset kaikkein huonoimmin. Parhaiten Rovaseudun asioita tuntevat ylemmät toimihenkilöt ja johtajat - ja toisaalta eläkeläiset.
Joulupukin rinnalle
tarvitaan muutakin
Rovaniemen kuntien ja Ranuan alueella toimivan Elinkeinokehittäjä eeron toimitusjohtaja Paavo Kykkänen pitää kyselyn tuloksia lupaavina. "Ei meillä ole mitään syytä itsetyytyväisyyteen, mutta lähtökohdat jatkolle ovat hyvät."
Eeron hallinnoiman Sytyke-projektin tilaamaa galluppia hyödynnetään Rovaseudun markkinointi- ja viestintästrategiassa, joka valmistuu lähikuukausina. Piakkoin saadaan myös Taloustutkimukselta tilattu selvitys mahdollisten paluumuuttajien ja Rovaniemelle toimintaa suunnittelevien yritysten toiveista ja tarpeista.
Kyselyt kertovat, mihin jatkossa kannattaa panostaa. "Mutta pelkkä markkinointi ei riitä, ellei sille ole myös katetta. Ei joulumatkailukaan tyhjästä ole syntynyt", Kykkänen muistuttaa.
Mielikuvien tehoa ei parane vähätellä, sillä tulevassa maailmassa niillä arvioidaan olevan yhä suurempi merkitys.
"Me eerossa tietysti haluamme, että Rovaniemen julkiseen kuvaan liittyvät myös huippuyritykset ja osaaminen. Niillä on merkitystä elinkeinojen kehittämisessa. Eikä meidän kannata informaatioteknologiassa kilpailla Oulun tai Helsingin kanssa. Meillä täytyy olla oma kytkös, joka liittyy vaikkapa pitkiin etäisyyksiin, kylmään ja lumeen", Paavo Kykkänen korostaa.
Ranuan ykkönen
on eläinpuisto
Rovaniemi-kyselyn yhteydessä kartoitettiin mielikuvia Ranuasta, mutta eri ajankohtana, jotta arviot eivät vaikuttaisi toisiinsa.
Ranua-kuvan ehdoton tukijalka on eläinpuisto. Se tuli spontaanisti mieleen yli puolelle vastaajista. Yhtä selviä kakkosia olivat hilla ja hillamarkkinat. Pari prosenttia muisti yhä jopa Simojärven sukellusveneen, joka on uinut jo vuosikymmenen muilla vesillä.
Myös Ranuan sijainti tuntuu iskostuneen hyvin suomalaisten mieleen. Noin puolet vastaajista osasi sijoittaa kunnan Lappiin tai ainakin lähelle Kainuuta tai Oulun lääniä. Vain yksi prosentti vastaajista sijoitti Ranuan Turun lähistölle, ja hieman useampi Itä-Suomeen tai Pohjanmaalle.
