OVO Teamin Aurora Kapasta harmittaa, että lajista välittynyt kuva perustuu tietoihin voimistelijoiden nöyryyttämisestä.
Aurora Kapanen oli viisivuotias, kun hänen voimisteluryhmänsä valmentaja kertoi uutisen.
– Yhdellä tunnilla meidän valmentajamme sanoi, että jos menee kilpajoukkueeseen, saa tällaisen strassipuvun. Tulin kotiin ja sanoin äidille, että haluan strassipuvun, Kapanen hymyili viime viikolla Espoossa.
Isä Marko Kapanen oli vienyt tyttärensä kolmevuotiaana jumppaan.
– Se oli aika myyvää, kun tullaan esittelemään pikkutytölle kimaltelevaa pukua, Marko Kapanen hymähti.
Kymmenen vuotta myöhemmin Aurora Kapanen, nyt 15, on espoolaisen Olarin Voimistelijoiden joukkuevoimistelun naisten edustusjoukkueen OVO Teamin kapteeni. Muutama tunti haastattelun jälkeen Kapaset olivat lähtemässä lentokentälle ja kohti Brasiliassa kisattavaa joukkuevoimistelun maailmancupfinaalia, jossa OVO Team sijoittui neljänneksi.
– Muutaman minuutin takia lennetään tuonne asti, mutta se on tärkeää lajin levittämiselle, OVO Teamin joukkueenjohtajana toimiva Marko Kapanen sanoi.
"Olin kuullut nöyryyttämisestä jo ennen"
Joukkuevoimistelu on kehittynyt suomalaisen naisvoimistelun pohjalle, ja nykyään se on Suomen voimisteluliiton lajeista harrastajamäärällä mitattuna suurin. Suomalaisnaisten toistakymmentä tällä vuosituhannella voittamaa MM-mitalia ovat kuitenkin saaneet vain murto-osan siitä huomiosta, jonka Urheilulehden hiljattain julkaisema juttu joukkuevoimistelusta keräsi.
Urheilulehti kuvasi tamperelaisen Minettien valmentajan Titta Heikkilän nöyryyttäneen ja haukkuneen voimistelijoitaan. Kyseinen Urheilulehden numero oli OVO Teamin harjoitussalin pöydällä, kun joukkue teki viimeistä harjoitustaan ennen matkaa kohti Brasiliaa.
Aurora Kapanen kertoi lukeneensa jutun ja seuranneensa siitä käytyä keskustelua.
– Olin kuullut tästä valmentajasta ja hänen valmennusmetodeistaan voimistelupiirien kautta. On ikävää, että lajista nyt on välittynyt tällainen kuva ulos.
Kehonkoostumusmittaukset alkavat 16-vuotiaana
Marko Kapanen, 47, pelasi nuorena jääkiekon I divisioonassa joensuulaisessa Jokipojissa. Hän muistaa miten jääkiekkoilijoiden rasvaprosentteja mitattiin keskellä pukukoppia muiden pelaajien nähden.
– Ylilyöntejä sattuu aina lajissa kuin lajissa, mutta niistä opitaan. Se ei varmasti ole koko totuus, että kaikki asiat tehtäisiin huonosti. Varmasti tiukasti sanomisen ohella kehutaan, mutta ehkä siitä ei kirjoiteta. Tässä sai kuvan, että valmennus olisi pelkkää piiskaa ja raippaa. On kyse mistä tahansa lajista, tunteet nousevat hetkellisesti pintaan. Silloin sanotaan ja seuraavalla kerralla voidaan taputtaa selkään, Marko Kapanen arvioi.
Aurora Kapasen mielessä ulkonäön merkitys joukkuevoimistelussa alkaa joukkueen yhtenäisyydestä.
– Meikeillä ja hiuksilla saadaan tehtyä paljon. Hiukset värjätään kaikille sprayvärillä mustiksi. Puvut yritetään tehdä sellaisiksi, että kaikki näyttävät mahdollisimman samanlaisilta. Kuvioilla saadaan tasoitettua pituuseroja.
Yhtenäisyys syntyy myös olemuksesta. Urheilulehti kertoi kolmen Minettien voimistelijan sairastuneen anoreksiaan.
Aurora Kapanen sanoo, ettei hän tarkkaile painoaan. Hän ei ole ollut mukana joukkueen 16-vuotiaista alkaen järjestämissä kehonkoostumusmittauksissa.
– Ne käydään henkilökohtaisesti läpi ravintoterapeutin kanssa. Siinä katsotaan myös, ovatko kehon vasen ja oikea puoli tasapainossa.