Suomen jääkiekkomaajoukkueen nappaama MM-kulta on hullaannuttanut lähes koko kansan.
Voitto Ruotsista ajoi jähmeät suomalaiset turuille ja toreille jo heti ottelun päätyttyä yön tunneiksi. Tunnelma lähestyi etelänmaiden karnevaaleista tuttua riehakasta menoa.
Ilmassa oli jotain samaa kuin 16 vuotta sitten, jolloin leijonamiehistö ensimmäisen kerran ylsi MM-tasolla ykköspaikalle. Tuolloinkin vastustajana oli rakas vihollisemme Ruotsi.
Loppunumerot olivat tällä kertaa länsinaapurin vinkkelistä katsottuna vieläkin tylymmät: 6-1.
Leijonamiehistön nousu monien vaikeuksien kautta voittoon on väkevä osoitus siitä, kuinka yhteen hiileen puhaltamisella saadaan miltei ihmeitä aikaan.
Optimistisimmat toki odottivat Suomelle kultaa, mutta suuri osa jääkiekkoa läheltä seuranneistakin alkoi uskoa voiton mahdollisuuksiin vasta Venäjän kaadon jälkeen.
Bratislavan MM-kisojen alkusarjoissa Suomi kompuroi hieman, mutta osoitti kuitenkin uudenlaista pelaamisen meininkiä.
Valmentaja Jukka Jalosen luotsaama miehistö kasvoi peli peliltä yhtenäiseksi joukkueeksi. Pelaajien otteista näki, että nyt kamppailtiin yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta -hengessä.
Suomen joukkueen suuri voima piili juuri siinä, että valmentaja onnistui saamaan pelaajat tekemään työtä yhteisen hyvän eteen. Tämä mahdollisti sen, että taitavat yksilöt pääsivät esille ja kykenivät osoittamaan oman osaamisensa parasta.
Jääkiekko jos mikä on joukkuepeli. Ei riitä, että joukkue tuikkii vaikka millä mitalla maailmantähtiä niin kuin Venäjän ja Tekin miehistöt, jos tähdet eivät osaa pelata yhteen. Sen Slovakian kisat osoitti kiistatta.
Vaikka jääkiekko on vain jääkiekkoa ja urheilua, sillä on laajemmatkin ulottuvuutensa. Urheilulla on aina ollut ja on edelleen valtava merkitys kansallisen itsetunnon kannalta. Mikä muu saa suomalaiset samalla tavalla riemuitsemaan ja tuntemaan ylpeyttä omasta kansallisuudestaan?
Kansallistunne on hyvä asia niin kauan kuin se on terveellä pohjalla; kun se tapahtuu yhteiseksi hyväksi eikä muita kansallisuuksia halventaen ja väheksyen. Urheilussakin vastustajaa tulee muistaa aina kunnioittaa.
Suomen ensimmäinen MM-kulta vuodelta 1995 on vielä tuoreena mielissä. Kulta tuli tuolloin kuin tilauksesta. Suomi oli juuri nousemassa jaloilleen historiansa syvimmästä taloudellisesta lamasta, joka heijastui ihmisiin myös melkoisena alakulona.
Voitto antoi voimaa niin, että jotkut arvelevat sillä olleen jopa vaikutuksensa myöhempään taloudelliseen nousuun.
Myös nyt kulta tuli oikealla hetkellä. Poliittinen tilanne on resuinen varsin poikkeuksellisten eduskuntavaalien ja sitä edeltäneen repivän kampanjan jäljiltä.
Toivottavasti voitto nostattaa suomalaisissa samanlaisen toivon kipinän kuin vuoden 1995 kulta ja saa ihmiset pelaamaan yhteen maata varjostavien poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien voittamiseksi.