Puheenjohtajana vasta kesäkuukaudet ollut oululainen Martti Korhonen ei suostu Vasemmistoliiton mannekiiniksi. Hän sanoo, että puolue ei käytä puheenjohtajansa kasvoja kuten Suvi-Anne Siimeksen aikana, vaan nyt mennään vaaleihin joukkueena ja asioilla.
"Ei missään tapauksessa. Minun kasvoillani ei käydä kampanjaa." Korhonen aikoo noudattaa entistä linjaansa, joka perustuu asioihin ja arvoihin. Julkisuuspeli ei kiinnosta häntä tippaakaan.
"Tästä eteenpäinkin pidän yksityiselämäni omanani kuten tein ministeriaikana", Korhonen sanoo valmistautuessaan puolueensa budjettikokoukseen, joka pidetään eduskunnassa tiistaina, päivää ennen budjettiriihtä.
Siimesläisten joukoista on kuulunut moitteita siitä, ettei Korhonen ole ollut tarpeeksi näkyvästi esillä. Korhonen ei lotkauta korvaansakaan moisille puheille. "Ne eivät perustu mihinkään."
Hän jatkaa: "Miten se pitäisi todistaa? Olen näkynyt joka puolella ihan tarpeeksi."
Korhosta on mainittu myös välivaiheen puheenjohtajaksi. "Sitähän me kaikki ollaan", hän nauraa. "Kaikkien osapuolten onneksi puolueiden puheenjohtajia ei valita tehtävään loppuiäksi, ei nyt, eikä toivottavasti koskaan."
Vasemmistoliiton jäsenmäärä on uuden puheenjohtajan mukaan lähtenyt kasvuun. Hän ei tiedä ihan viimeaikaisia lukuja ja nousua on ilmassa.
Korhonen kiistää täysin huhut rivien rakoilemisesta ja lasahtaneesta tunnelmasta. "Päinvastoin. Aktiivisuuden aste on korkea. Kone on viritetty ja vauhti kova", hän sanoo.
Puoluetta johdetaan
Pohjois-Suomesta
Vasemmistoliittoa johdetaan nyt Pohjois-Suomesta. Paitsi Korhonen myös puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja Risto Kalliorinne asuu Oulussa. Puolueen 19 kansanedustajasta viisi on Lapin ja Oulun vaalipiireistä: Esko-Juhani Tennilä, Markus Mustajärvi, Martti Korhonen, Unto Valpas ja Anne Huotari, joka tosin ei lähde ehdokkaaksi maaliskuun eduskuntavaaleihin.
Asukasluvultaan aivan toisenlaisista vaalipiireistä edustajia on selvästi vähemmän. Helsingistä vain yksi Outi Ojala, joka jää pois eduskunnasta ja Uudeltamaalta kolme: Jaakko Laakso, Kari Uotila ja Siimes, joka on jo siirtynyt yrityselämän puolelle.
Martti Korhonen uskoo, että pohjoissuomalaisuus näkyy entistä selvemmin puoluetyössä. "Totta kai sillä on merkitystä, kun on oma kokemus alueelta. Se näkyy aluepolitiikan ja kuntatalouden ongelmien hoidossa. Täällä ne ongelmat ovat."
Onko aluepoliittiset asiat nyt huonolla tolalla? Korhonen vertaa nykyistä tilannetta Paavo Lipposen (sd.) hallituksen tekemisiin. "Edellinen hallitus toi aivan uutta kuten aluekeskusohjelmat, sotumaksukokeilun, Kainuun aluehallintomallikokeilun ja arvonlisäveron takaisinperintäjärjestelmän lakkauttamisen", hän luettelee.
"Mitäs tämä hallitus on aluepolitiikan eteen tehnyt? Vastaus on kyllä kohtuullisen pitkä nolla", Korhonen sanoo.
Korhonen ottaa esimerkkejä: "Kemijärven rata lakkautetaan, joukkoliikennerahoja vähennetään, tiestö ja rataverkko rapautuvat."
Martti Korhonen on tuoreena puheenjohtaja arvostellut valtiovarainministeri Eero Heinäluoman (sd.) budjettiehdotusta siitä, että köyhät on unohdettu. Liike on hänen mielestään viilauksen jälkeen parempaan suuntaan, mutta nappikauppaa silti.
"Tämä köyhyyspaketti kuten edellinenkin on niin minimaalinen kuin minimaalinen voi olla." Kansaneläkkeen viiden euron tasokorotus tuntuu Korhosesta melkein pilkantekoa.
Vasemmistoliitolta on tulossa tiistaina konkreettisia parannusesityksiä. "Kyllä kaikkein heikompiosaisille täytyy löytyä rahaa, kun sitä löytyy kaikkeen muuhunkin."
Heinäluoman ideat työllisyyden kohentamiseksi ovat Korhosen mielestä periaatteessa parempia kuin ei mitään.
"Muuttoavustus on hyvä niille, jotka joutuvat pakon edessä muuttamaan, mutta järjetöntä aloittaa noin päin", Korhonen sanoo.
Kestävämpää ja järkevämpää on puheenjohtajan mielestä tukea riittävästi työmatkakulujen syntymisestä aiheutuvia kustannuksia ja ottaa huomioon myös ne kulut, jotka syntyvät kahdella paikkakunnalla asumisesta ja elämisestä.
