Valtio haluaa parantaa yritysten mahdollisuuksia rahoittaa toimintaansa laajan ihmisjoukon kautta. Hallitus antoi viime viikolla eduskunnalle esityksen uudeksi joukkorahoituslaiksi.
Joukkorahoitusta ovat viime vuosina käyttäneet etenkin pk-yritykset, kasvuyritykset ja startup-yritykset.
Joukkorahoituksen ajatuksena on yleensä kerätä verkossa suhteellisen pieniä summia suurelta joukolta ihmisiä. Joukkorahoitus täydentää perinteisiä rahoitusmuotoja, kuten pankkien myöntämiä lainoja tai markkinoilta kerättyä rahaa.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) esitteli joukkorahoituslakipakettia tiistaina. Joukkorahoituksen kysyntä on kasvanut maailmanlaajuisesti muun muassa, koska pankit ovat kansainvälisen finanssikriisin seurauksena kiristäneet lainojen ehtoja ja vakuusvaatimuksia.
- Joukkorahoitus tulee varmasti olemaan rahoitusmuoto, jota käytetään enenevissä määrin, Stubb totesi.
Vaihtoehtoisen rahoituksen kysyntää ja tarjontaa on lisännyt myös, että verkossa on mahdollista tavoittaa laaja ihmisjoukko kustannustehokkaasti.
Kasvava markkina
Lakipaketilla halutaan luoda selvät pelisäännöt, mutta taata samalla alan kasvu Suomessa. Laissa säädetään esimerkiksi, kuka saa välittää yrityksille joukkorahoitusta. Toimijoita voivat olla esimerkiksi erilaiset sijoituspalveluyritykset.
Välittäjät aiotaan merkitä Finanssivalvonnan rekisteriin. Samalla sääntelyä ja toiminnan lupaprosesseja kevennetään.
Uusi laki koskee ainoastaan yritystoiminnassa käytettyä laina- tai sijoitusmuotoista joukkorahoitusta. Laki ei koske lahjoitusmuotoista joukkorahoitusta, eli tilannetta, jossa esimerkiksi artisti kerää yleisöltä rahaa uuden levyn tuottamiseen ja lahjoittaa levyn valmistuttua jokaiselle lahjoittaneelle kopion äänitteestä.
Myöskään pörssiyhtiö ei voi hakea joukkorahoitusta, vaan laki koskee listaamattomia yrityksiä.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan joukkorahoitusmarkkinoiden koko Suomessa oli viime vuonna reilut 84 miljoonaa euroa. Summa kasvoi 48 prosenttia toissa vuodesta.