Suomi on säästynyt harvinaisen kauan terrorihyökkäyksiltä. Joukkopuukotusta Turussa 18. elokuuta tutkitaan terroristisena rikoksena, joten Suomikin on saamassa ensimmäisen terroristirikostapauksen ellei tutkinnan edistyessä tapahdu yllättävää käännettä.
Vaikka Turun tapahtumat järkyttivät monia, silti terrori-isku Suomessa oli odotettavissa. Globalisaation myötä ideologiat ja ihmiset liikkuvat kasvavassa määrin, Suomi ei ole enää uinuva lintukoto ja terroriteon mahdollisuus on nykyisin olemassa lähes missä tahansa.
Monia mietityttää, olisiko Turun terrorihyökkäys voitu estää. Esimerkiksi algerialaisen FLN:n terrori-iskuja on pystytty estämään Ranskassa lähinnä ilmiantojen ja yleisövihjeiden avulla. Terrori-iskujen ennakoimattomuus ja yllätyksellisyys tekee kuitenkin niiden torjunnan vaikeaksi, ja siksi terrorihyökkäyksissä välillä väistämättä onnistutaan.
Erilaisia terrori-iskujen toteutus-tapoja on lukemattomia, eikä poliisi olisi voinut estää Turun joukkopuukotusta ilman ilmiantoa tai varmoja yleisövihjeitä, jos silloinkaan.
Vaikka poliisilla on käytettävissä ennakkoprofilointimenetelmä, siitäkään ei olisi ollut Turussa apua, koska epäilty tekijä ei ollut edes seurannassa. Pelkästään ennakkoprofiloinnilla on hyvin harvoin onnistuttu tavoittamaan terrorihyökkäystä suunnitelleita henkilöitä. Poliisille tai muille viranomaisille tulevat yleisövihjeet ovat ensisijaisen tärkeitä terrori-iskujen estämisessä.
Profilointi on ennakkoprofilointia käyttökelpoisempi menetelmä terrorihyökkäyksen tutkinnassa. Se on analyysimenetelmä, jossa psykologian avulla määritellään rikoksentekijän piirteitä esitutkinnan tietojen perusteella. Tietojen pohjalta selvitetään mahdollista rikostaustaa, alueellista liikkuvuutta ja analysoidaan rikollisen persoonallisuutta, luonnetta ja käyttäytymistä kuvaavia piirteitä.
Poliisi ja tiedustelupalvelu käyttävät useissa maissa etnistä profilointia terrorismin torjunnassa. Se on tosin perus- ja ihmisoikeuksien vastaista ja julkisuudessa etnisen profiloinnin käyttö useimmiten kiistetäänkin, mutta se on silti yleisesti käytetty menetelmä. Suomessa etnistä profilointia ei käytetä, eikä sillä oltaisi voitu estää Turun terrorihyökkäystä, eikä sillä myöskään saavutettaisi sellaista hyötyä, jolla voitaisi ratkaisevasti tehostaa terrorismin torjuntaa Suomessa.
Terrorismiin reagoitaessa keskiössä on kansallinen lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset, joiden noudattaminen on välttämätöntä. Turun terrorihyökkäyksestä epäiltyä marokkolaismiestä on uhattu, ja hän on saanut osakseen poliisin suojelua sairaalahoidossa ollessaan. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös ”terroristeille”, joita tulee kohdella oikeudenmukaisesti.
Kansainvälinen oikeus tarjoaa kaksi lähestymistapaa terrorismiin reagoimiseen. Valtiot voivat joko käsitellä terroristeja siviililainsäädännön mukaan tavallisina rikollisina tai sotalainsäädännön mukaan sotilaina.
Suomi käsittelee terroristeja siviililainsäädännön perusteella ja oikeusvaltiona noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Turun terrorihyökkäyksestä syytetty marokkolaismies vastaa teostaan tuomioistuimessa kuten kuka tahansa muu rikoksesta syytetty.
Terrorismin torjunta on osa sisäistä turvallisuutta, ja sen merkitys korostuu kasvavassa määrin Euroopan Unionin kaikissa jäsenmaissa. Suomessa siihen ei ole osoitettu riittävästi resursseja, koska Suomessa on eletty turvallisuusharhassa olettaen, että Suomessa ei ole terrorismia, koska Suomessa ei ole terrorismia. Tästä syystä Turun tapahtumien jälkeen julkinen keskustelu sisäisen turvallisuuden tilanteesta ja viranomaisten resurssien riittävyydestä on aktivoitunut.
Turun tapahtumien seurauksena turvattomuuden tunne on kuitenkin lisääntynyt ja monet pelkäävät samankaltaisten tapahtumien toistuvan jossain Suomessa. Turvallisuustilanne on muuttunut, mutta ei Turun terrorihyökkäyksen myötä, vaan muutos on ollut käynnissä jo pidempään.
Vaikka Suomi on yhä varsin turvallinen maa, eikä Turussa tapahtuneen vuoksi pidä painaa paniikkinappulaa, muuttuvassa turvallisuusympäristössä lainsäädännöllisiä uudistuksia ja viranomaistoiminnan tehostamistarpeita on olemassa.
Tiedustelulainsäädännön voimaan saattaminen on tärkein toimenpide, jotta tiedonhankintaa voidaan tehostaa. Tiedusteluun on osoitettava lisää resursseja ja kansainvälistä yhteistyötä on edelleen lisättävä.
Lisäksi maahanmuuton hallittavuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota muun muassa nopeuttamalla turvapaikkaprosessia, tehostettava kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia ja edistettävä myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kotouttamista siten, että he pääsevät konkreettisesti osallisiksi yhteiskuntaamme.
Pasi Päivinen on kansainvälisen terrorismin ja terrorismin torjunnan tutkija.