Asuntojen hinnat putoavat, palvelut katoavat ja väestö vanhenee, kun maaseutu autioituu. Aluerakenteen muutos johtuu eritoten nuorten ihmisten muutosta kasvukeskuksiin, ilmenee Tilastokeskuksen Rakennemuutoskatsauksesta.
Tuoreen katsauksen mukaan tappiollisinta maassamuutto on Lapissa, Satakunnassa ja Kainuussa. Nopeimmin kasvavien seutukuntien joukossa kärkisijoja pitävät puolestaan Oulu ja Tampere.
Kaikissa asukasluvultaan supistuvissa maakunnissa eniten pienenee 15--24-vuotiaiden ikäryhmä. Katsauksen perusteella toissa vuonna väkiluku pieneni eniten Kouvolassa ja Raumalla.
Kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä Tilastokeskuksesta arvioi, että kehityksen myötä haja-asutusalueilla julkisten palveluiden lisäksi myös yksityiset palvelut häviävät. Asunnot eivät taasen mene kaupaksi, kun niille ei löydy helposti ostajia. Myrskylä muistuttaa, että Suomen kuntien mediaanikoko on tällä hetkellä noin 4?800 asukasta. Tämä tarkoittaa sitä, että yli puolessa Suomen kunnista on alle 5?000 asukasta.
--?Ei riitä, että pelkästään koulut ja postit katoavat. Esimerkiksi kaupan ala rakentaa koko ajan suurempia ja suurempia yksiköitä. Ei muutaman tuhannen väkimäärä riitä enää nykyisin palveluiden ylläpitoon, Myrskylä luonnehtii.
Onko kaupungistumisen lieveilmiöille sitten mitään tehtävissä? Myrskylän mielestä ei ole, vaan nykyinen kehitys on väistämätöntä.
Myrskylä pitää alueellistamisen -- eli valtion toimintojen siirtämisen pois pääkaupunkiseudulta -- vaikutuksia pitkällä aikavälillä sangen vähäisinä.
--?Luulen, että julkisen puolen työpaikkoja lopetetaan enemmän kuin uusia tulee. Alaspäin menevä virta on moninkertainen verrattuna vastavirtaan.
Voimakkain muuttoliike kaupungeista ympäryskuntiin
Kaupungistumisen vauhti ei ole kuitenkaan kiihtymässä, vaan kyse on ajan kuluessa pikku hiljaa tapahtuvasta kehityksestä. --?Muuttoiässä olevien ikäluokat pienevät sitä vauhtia, etteivät ne jaksa pitää sitä kasvussa, Myrskylä selvittää.
Myrskylä korostaa, että suurin muuttoliike maan sisällä tapahtuu kuitenkin suurkaupungeista ympäröiviin kuntiin. Lapsiperheet muuttavat esimerkiksi Helsingistä Kirkkonummelle, Turusta Maskuun, Tampereelta Kangasalle ja Oulusta Kempeleeseen.
--?Itse kaupungit kasvavat hitaasti tai ei ollenkaan, mutta etäisemmillä reuna-alueilla on kasvupotentiaalia.
"Hallittu alasajo voi olla keskeisin tehtävä"
Perjantaina julkaistun Oulun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan harvaan asuttujen alueiden asutus ohenee myös tulevaisuudessa, mikä johtaa joidenkin maaseutumaisten alueiden autioitumiseen.
--?Näillä alueilla hallittu alasajo voi olla keskeisin tehtävä, luonnehtii geoinformatiikan professori Jarmo Rusanen Oulun yliopiston maantieteen laitokselta.
Rusanen uskoo, että maaseudulla asuvien ihmisten väheneminen merkitsee myös käyttämättä jääneitä mahdollisuuksia. --?Sitä voi aina miettiä, minkälainen infrastruktuuri jää ajan kuluessa hyödyntämättä.