Epäluottamus poliitikkoihin ja poliittiseen järjestelmään on tunnettu tosiasia jo pidemmän aikaa. Kysymys ei suinkaan ole vain suomalaisesta ilmiöstä, vaan se on paljon laajempi.
Euroalueen ongelmat ja poliitikkojen kyvyttömyys ratkaista ne ovat omiaan lisäämään tyytymättömyyttä Euroopassa. Talouskriisin rinnalla poliittisen järjestelmän uskottavuus on joutunut koetukselle.
Kansalaisten suoran vaikuttamisen lisäämistä on pidetty yhtenä keinona parantaa uskoa demokratiaan. Tähän tähtää eduskunnassa hyväksytty laki kansalaisaloitteesta. Maaliskuun alussa voimaan tuleva laki antaa äänioikeutetuille Suomen kansalaisille mahdollisuuden tehdä lakialoite eduskunnalle.
Ajatus kansalaisten suorasta vaikuttamisesta on houkutteleva, mutta samalla se panee kysymään, mitä esteitä ihmisillä on nykyisessä edustuksellisessa demokratiassa saada äänensä kuuluville.
Nyt on paremmat mahdollisuudet kuin koskaan vaikuttaa suoraan kansanedustajiin. Jos edustajat ovat tehtäviensä tasalla, luulisi olevan heidänkin etujensa mukaista välittää kansalaisten toiveita eteenpäin.
Suomalainen parlamentaarinen järjestelmä perustuu edustukselliseen demokra-tiaan, jossa kansa käyttää valtaa valitsemiensa edustajien välityksellä. Jos edustajat eivät toimi toivotulla tavalla, heidät on mahdollista vaihtaa vaaleissa. Viime eduskuntavaaleissa tätä oikeutta käytettiinkin poikkeuksellisen laajassa mitassa.
Demokratiaa toteutetaan eri maissa hieman eri tavalla. Sveitsi on kouluesimerkki maasta, jossa demokratia nojaa kansanäänestyksiin. Lait alistetaan kansanäänestyksessä päätettäviksi.
Vaikka suoraa demokratiaa ja edustuksellista järjestelmää ei pidä ajatella toistensa vastakohtina, on vaikea nähdä mitä kansalaisaloite tuo sellaista, mihin kansalaisilla ei jo nyt ole mahdollisuutta.
Jotta aloite otetaan käsittelyyn, sen taakse pitää kerätä vähintään 50?000 äänioikeutetun kansalaisen allekirjoitukset. Se on valtava määrä nimiä, vaikka nimet voidaan kerätä perinteisen nimenkeräyslistojen lisäksi sähköisesti internetin välityksellä.
Internetkeräyksessä ei riitä, että joku tekee aloitteen Facebookissaan ja kerää sille tykkää-klikkauksia, vaan allekirjoittajien on rekisteröidyttävä ja ilmoitettava myös henkilötietonsa.
Edes 50?000 ihmisen tahto ei vielä takaa, että ehdotus menisi läpi, vaan eduskunta on ainoastaan velvollinen käsittelemään aloitteen. Lopulta aloitteen toteutuminen on kiinni eduskunnan tahdosta aivan samalla tavalla kuin nytkin.
On tärkeää, että äänestäjät kokevat, että heidän näkemyksillään on merkitystä ja vaikutusta. Se on koko kansanvalta-ajatuksen peruslähtökohtia. Jos ja kun tämä järjestelmä ei toimi, ei sitä kannata yrittää korjata ainakaan silmänkääntötempuilla.
Tärkeintä on kehittää demokraattisen vaikuttamisen muotoja niin, että kansanedustajat ja kansalaiset ovat mahdollisimman luontevassa vuorovaikutuksessa keskenään.