Netti on pojille peliympäristö ja tytöille sosiaalisen kanssakäymisen ja vuorovaikutuksen väline, paljastui Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen professori Harri Oinas-Kukkoselle ja tutkija Heli Kurjelle, kun he selvittivät 11-vuotiaiden lasten netinkäyttöä.
Amerikkalaistutkimuksen mukaan lasten surffailu internetissä lisääntyy ja samalla television katselu näyttäisi vähenevän.
Kokonaisuutena Oinas-Kukkonen näkee internetin myönteisenä. "Netin käyttöön liittyy kuitenkin uhkia, joista vanhempien tulisi olla tietoisia. Yksi niistä on nettikiusaaminen, joka lisääntyy jatkuvasti."
Myös pelien väkivaltaisuus on ongelma. Hyviäkin pelejä on, mutta niitä ostetaan vähemmän.
"Osa peleistä on suorastaan ihmisarvoa alentavia ja ne opettavat kyseenalaisia käsityksiä maailmasta", Oinas-Kukkonen toteaa.
Oululaistutkimus perustuu pari vuotta sitten tehtyyn kyselyyn. Se uusitaan ensi keväänä.
Oululaisen Mellan perheen 10-vuotias Matias ja 8-vuotias Vilma käyttävät tietokonetta noin 3-4 tuntia viikossa. "Matias pelaa ja musiikkimiehenä kuuntelee joskus YouTubesta musiikkia. Vilma käy ahkerasti lemmikit-palstalla ja on rakennellut sinne oman sivunkin", äiti Mira Mella kertoo.
"Pelaan jääkiekkopelejä ja jonkin verran tappelupelejä, mutta en mitään kovin pahoja", poika täydentää.
Mieluiten Matias pelaa kuitenkin poikien kanssa pihalla sählyä.
Chattaily ei kiinnosta. "Mitä järkeä olisi istua siinä chatin äärellä, kun ei ole mitään sanottavaa", Matias nauraa.
Kirsi ja Jari Marttilan 11-vuotias tytär Linnea ei myöskään chattaile. Sen sijaan hän pelaa.
"Lähinnä erilaisia peruspelejä, joissa hypitään ja pompitaan. Väkivaltapeleistä Linnea ei ole kiinnostunut. Aika paljon hän pelaa myös kavereiden ja sisarensa kanssa kaksinpelejä", vanhemmat kertovat. Pikkusisko Viola on 4-vuotias.
Marttilat ovat huomanneet Linnean etsivän netistä myös tietoa. "Vähän samaan tyyliin kuin aikanaan tietosanakirjoista."
Lapset ovat huomanneet, että aina tietoon ei voi luottaa. "Wikipediassa sanottiin, että sammakko on muka nisäkäs, vaikka koulussa on opetettu ihan toisin", Matias Mella puuskahtaa.
Tutkimuksen mukaan 65 prosentille lapsista oli asetettu aikaraja ja 80 prosenttia vanhemmista oli kieltänyt tietyntyyppisillä sivuilla käymisen.
Marttiloilla lasten netinkäytöstä ei ainakaan toistaiseksi ole tullut ongelmaa. "Olemme yllättyneet siitä, kuinka vähän lapset nettiä käyttävät. Ehkä pari kertaa viikossa. Aikaraja kyllä laitetaan, jos sellaiseen tulee aihetta. Olemme myös kieltäneet menemästä sivustoille, joissa on väkivaltaa tai seksiä."
Mellan perheessä lapsilla oli vaihe, jolloin he viettivät koneella aikaansa nykyistä enemmän. "Silloin laitoin lapsille pelipäivän ja muulloin tietokone pysyi kiinni. Koneella lapset ovat enimmäkseen silloin, kun olen itse kotona."
Marttiloiden tietokone on tupakeittiössä, joten lasten tekemisiä tietokoneella on helppo kontrolloida.
Kyselytutkimuksessa vain runsaat 10 prosenttia lapsista kertoi vanhempiensa tarkistavan säännöllisesti, mitä he netissä puuhaavat ja peräti kolmasosa lapsista kertoi törmänneensä netissä surffaillessaan pelottaviin asioihin. Niitä olivat väkivalta, rikollisuus, seksi, porno ja kuolema. Epämiellyttävistä kokemuksista kerrottiin mieluummin kavereille kuin vanhemmille.
Marttilat pitävätkin medialukutaidon opettamista tärkeänä lapsille. Kaikkea, mitä kerrotaan ei pidä uskoa.
"Hiljattain joku Linnean kaveri luki netistä, että maailmanloppu tulee vuonna 2012. Sitä lapset sitten pähkäilivät monta päivää, kunnes se kantautui vanhempien korviin ja asia voitiin käsitellä loppuun."
Myös Matias Mella on nähnyt YouTubessa surffaillessaan joskus pahaa. "Silloin napsautan sivun äkkiä kiinni, kuten äiti on käskenyt."
Mira Mella pitääkin ongelmana juuri sitä, että lapset voivat vahingossa eksyä sivuille, joissa on asioita, joita he eivät pysty ikäänsä nähden käsittelemään.
Sinällään Marttilat ja Mira Mella eivät näe nettiä mörkönä, vaan välineenä, josta on paljon hyötyä. "Luulen, että samanlaisia pelkoja on aina, kun tulee jotain uutta. Näin on varmaan ollut radion ja television kohdallakin", Kirsi Marttila sanoo.
Professori Harri Oinas-Kukkonen uskoo, että teknisiä estoja parempi keino suojella lapsiaan netin uhkatekijöiltä on terveen järjen käytön opettaminen.
"Lapsia voi neuvoa siinä, miten tulkita asioita, mikä netissä on hyvää ja mikä pahaa. Yhtä tärkeää on opettaa lapselle vastuuntuntoisen verkkokäyttäytymisen säännöt. Netissä ei sovi tehdä mitä vaan. Netti on myös valtava aikarosvo, jollei ohjaa lapsiaan miten ja mihin sitä kannattaa käyttää."
Oinas-Kukkonen on myös huomannut, etteivät aikuiset aina tajua, minkä näköisenä netti lapsille näyttäytyy.
"Siihen voisi tutustua keskustelemalla lasten kanssa. Nettimaailma on hyvin erilainen pojille ja tytöille, erilaisille ja eri-ikäisille ihmisille. Jopa saman koululuokan sisälläkin se näyttäytyy hyvin erilaisena."