liisa.laine@kaleva.fi
Rusko on Oulun ja 16 muun kunnan ainoa kaatopaikka. Sinne tuodaan noin 226 000 asukkaan jätteet: joka päivä, pelkästään sekajätettä 280 tonnia. Sekajätettä on kaikki se jäte, jota ei saada kierrätetyksi millään lailla ja joka kodeissa kiikutetaan tyhjennettäviin piharoskiksiin. Tämä yhdessä ainoassa päivässä kertyvä jäte painaa yhtä paljon kuin 280 henkilöautoa.
Vuodessa sekajätettä kipataan Ruskoon 70 000 tonnia, ja sen lisäksi tulee vielä rakennusjätteitä ja muita erityisjätteitä noin 30 000 tonnia.
Ruskon kaatopaikkaa laajennetaan ensi kesänä. Sen jälkeen kaatopaikka riittää enää kahdeksan vuoden tarpeisiin. Aika kuluu nopeasti, ja asian luulisi huolestuttavan muitakin kuin alueen jäteasioista työkseen vastaavia.
Ongelmana on, että kummatkin tulevaisuuden jätealueet ovat jumittuneet valituksiin: niin Ruskon kaatopaikan jatkoalueeksi suunniteltu Punaisenladonkangas kuin Vittakangas, jossa Taskilan jätevedenpuhdistamolta syntyvä liete on ollut tarkoitus jatkossa kompostoida. Molemmat alueet ovat Haukiputaan mailla.
Molemmissa tapauksissa lähimpään asutukseen on noin pari kilometriä, ja nyt kiistellään siitä, onko se liian vähän vai tarpeeksi. Ainakin se on yli puolitoista kilometriä enemmän kuin Taskilassa, jossa lähimmät talot ovat vain 400 metrin päässä.
Ruskoon suunniteltu jätteenpolttolaitos ei ratkaise tilannetta, joskin helpottaa sitä hieman. Jätteenpolttolaitoksella ei ole lainvoimaista lupaa, koska siitä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Päätös saataneen lähikuukausina. Jos päätös on myönteinen, polttolaitos olisi käytössä aikaisintaan parin vuoden päästä.
Punaisenladonkankaan jätealueella käsiteltävä jäte olisi polttolaitoksen ansiosta aivan erilaista kuin nykyinen Ruskon jäte ja sitä olisi vain kolmannes nykyisestä, mikä vähentäisi myös kuljetuksia kaatopaikalle.
Jossakin kaupungin ja seudun jätteet on joka tapauksessa hoidettava, siitä ei päästä mihinkään. Jos nyt ruvetaan etsimään aivan uutta paikkaa, prosessi vie helposti kymmenen vuotta: ensin haeskellaan sopivaa paikkaa vähintään vuosi, sitten kaavoitetaan ja valitetaan pari kolme vuotta, arvioidaan vuosi ympäristövaikutuksia ja haetaan lupaa toinen mokoma. Ja kaiken päälle vielä valitetaan kaikkiin mahdollisiin portaisiin vähintään kolme neljä vuotta.
Pahimmassa tapauksessa Ruskon kaatopaikka tulee täyteen, eikä uutta kaatopaikkaa ole olemassa. Sen jälkeen ollaan viikossa samassa tilanteessa kuin Napolissa, jossa kaduilla on tonneittain keräämättömiä jätteitä ja laumoittain rottia. Uusia kaatopaikkoja ja jätteenpolttolaitoksia ei ole onnistuttu rakentamaan, kun pienet ympäryskunnat eivät halua Napolin jätteitä alueelleen.
Taskilan jätevesilietteen kompostoinnin osalta tilanne on erityisen vakava - aikaraja menee umpeen jo ensi vuoden lopussa, jolloin Kemiran on lopetettava koetoimintaansa Taskilassa.
Oulun liikelaitosten lautakunta on jo kiirehtinyt - Oulun Jätehuollon ja Oulun Veden patistamana - Alakyläntien varren itäpuolisten alueiden kaavoittamista jätehuollon tarpeisiin. Lautakunnan mielestä yhdyskuntajätteitä varten kaavoitettavat alueet pitäisi mahdollisimman nopeasti hankkia kunnan omistukseen.
Kaupungin kaavoitusta on kritisoitu siitä, ettei suunnitelmissa näy tarpeeksi, että asumisessa syntyy myös jätteitä ja jätevesiä.
Meidän muiden kannattaa muistaa, että jos tuotamme jätettä, meidän on myös siedettävä sitä. Ostammehan sitä jokaisella kauppareissulla.