Tavallinen suomalainen kadun tallaaja ei välttämättä osaa panna pahakseen pientä ilmastonmuutosta lämpimämpään suuntaan. Pohjoisnapa voitaisiin aivan hyvin siirtää jonnekin kauemmas.
Pohjoisessa viljavat alueet saattavat ilmastonmuutosten myötä lisääntyä ja metsäraja siirtyä Jäämerelle asti. Täyttä varmuutta ei vain ole kenelläkään, kaikki skenaariot tulevaisuudesta perustuvat mallinnuksiin.
"Mikäli asioita tarkastellaan hallitusten välisen ilmastopaneelin raporttien valossa, ilmaston lämpeneminen aiheuttaa suunnattomia vaikutuksia esimerkiksi makean veden saantiin 4 miljardille ihmiselle. Samoin sään erilaisilla ääri-ilmiöillä tulee olemaan suuri merkitys taloudellisesti", sanoo Oulun yliopiston professori Juha Pekka Lunkka.
Vuoden tiedekirjaksi 2008 keskiviikkona valittu Lunkan Maapallon ilmastohistoria. Kasvihuoneesta jääkausiin kertoo, kuinka ilmasto on muuttunut 4,6 miljardin vuoden aikana. Suunta ja vauhti riippuvat todennäköisyyksistä. Mikäli ne ovat totta, ilmasto tulee lämpenemään globaalisti.
"Lämpeneminen on jo selvästi osoitettu. Alueelliset vaikutukset ovat monimutkaisempi ja vaikeasti ennustettavissa oleva asia. Prosessit eivät ole lineaarisia: tilannetta 1 ei seuraa loogisesti tilanne 2."
Rahalliselta arvoltaan 10 000 euron suuruinen palkinto ojennettiin Lunkalle Helsingin yliopistossa alkaneilla Tieteen päivillä, jotka jatkuvat sunnuntaihin saakka.
Tasokas teos, ajankohtainen aihe
Viime vuoden kotimaisia tiedekirjoja arvioi raati, johon kuuluivat professori emeritus Aatos Lahtinen Helsingin yliopistosta, dosentti Anu Lahtinen Turun yliopistosta ja professori Heikki E. S. Mattila Lapin yliopistosta.
"Professori Lunkka on tehnyt korkeatasoisen tieteellisen teoksen ajankohtaisesta ja tärkeästä aiheesta. Hän pystyy antamaan hyvän yleiskatsauksen ilmaston historiasta niin, että esitys on muidenkin kuin asiantuntijoiden luettavissa", raati perustelee.
"Ilmaston historian yhteyteen Lunkka nitoo tehokkaasti elämän kehityksen maapallolla ja sen, miten ilmastonmuutokset ovat vaikuttaneet eläinlajien häviämiseen."
Olennaista ihmiskunnan kannalta on, kykeneekö ihminen muuttumaan.
Ilmasto aina
muutoksen tilassa
Lunkan mukaan ilmasto on erittäin monimutkaisten prosessien tulos. Muinaisen ilmaston tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mekanismeja, jotka ovat eri mittakaavoissa koko ajan tapahtuvien muutosten taustalla.
Maapallon ilmastohistoria -teos tarjoaa ajantasaista tietoa siitä, mitä tiedämme pitkän, keskipitkän ja nopean aikavälin muutoksista.
"Pyrin selvittämään, miten luonnolliset ilmastonmuutokset toimivat. Ihmisilläkin on selvästi oma vaikutuksensa, mutta erilaisia mielipiteitä vallitsee siitä, kuinka suuri se on. Pitäisikin pystyä tutkimaan, onko nopeita luonnollisia muutoksia tapahtunut aikaisemmin."
"Oma käsitykseni on, että jos sorkimme luonnollista hiilen kiertoa, meillä tapahtuu ilmastonmuutoksia nopeammassa tahdissa. Ihmiset vaikuttavat hyvin paljon ilmakehän kasvihuonekaasujen koostumukseen, millä on arvaamattomia vaikutuksia ilmastoon", Lunkka pohtii.
Pitkinä aikaväleinä kierrosta poistunut hiili on kertynyt pitkäkiertoiseen hiilivarastoon, jota nyt poltamme ilmakehään öljynä, kaasuna ja kivihiilenä.
"Kun tämä hiili joutuu ilmakehään hiilidioksidiksi, se väistämättä aiheuttaa epätasapainon hiilen kierrossa. Geologiset aineistot osoittavat, että lämpimät kaudet maailman historiassa ovat ilmenneet juuri silloin, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet ovat olleet korkeita."