Oulu Helsingin olympiakisojen alla juoksujen kuninkuusmatkaksi joskus tituleeratun 1500 metrin maailman kärkeä hallitsivat saksalaiset. Werner Lueg sivusi ME:tä 3.43,0 Berliinissä kesäkuun lopulla eikä toiseksi tulleen 20-vuotiaan nuorukaisen Gunther Dohrowin aikaa 3.44,8 sovi moittia.
Lueg matkasi Helsinkiin suosikkina kovan aikansa ansiosta. Sen aikaiset muut huiput, Ison-Britannian Roger Bannister, Ruotsin Olle Åberg ja Ranskan Patrick El Mabrouk pitivät huolen kisan tasosta.
Kukaan ei kiinnittänyt huomiota pieneen luxemburgilaiseen mieheen, alati hymyilevään Joseph Bartheliin. Ei, vaikka hän oli juossut kesäkuussa ajan 3.48,5. Barhelista oli tuleva Helsingin kisojen suurin yllättäjä.
Heinäkuun 24. päivä oli aurinkoinen ja rata hyvässä kunnossa. Barthel juoksi ensimmäisessä erässä ja näpäytti saksalaisten itsetuntoa kirimällä ohi Dohrowin ajalla 3.51,6. Välierissä päivää myöhemmin Suomen Denis Johansson voitti ensimmäisen erän kelpo ajalla 3.49,4 ja puolestaan kukisti Luegin. Barthel oli ykkönen toisessa erässä hieman huonommalla ajalla 3.50,4.
Finaali juostiin 26. heinäkuuta kello16.30. Mukana oli kaksitoista hyväkuntoista, maailman parasta juoksijaa. Saksalaisia oli kolme ja heistä Rolf Lamers syöksyi kärkeen vetäen 400 metriä aikaan 57,8 ja 800 metriä 2.01,4. Lueg seurasi tiiviisti kannoilla ja siirtyi johtoon kolmannella kierroksella.
Viimeisessä kaarteessa Lueg veti sydämensä kyllyydestä kohti maalia kolmen metrin kaulalla. Josy Barthel oli kuitenkin juossut säästeliäästi ja kun Lueg alkoi väsyä, Barthel ohitti saksalaisen 50 metriä ennen maalia.
Yhdysvaltain Robert McMillen aloitti kirinsä liian myöhään ja vaikka hänkin painui Luegin ohi, oli Barthel riittävästi jenkin edellä. Ajaksi kirjattiin molemmille uusi olympiaennätys 3.45,2. Maaliviivan ylityksestä kiiri maailmalle kuva hymyilevästä voittajasta.
Joseph Barthel syntyi 24.4.1927 pienessä Mamerin kaupungissa. 40-luvun juoksuinnostuksen myötä hän voitti sotilaiden maailmanmestaruuden vuonna 1947 800 metrillä ja Brysselissä seuraavana vuonna uudelleen. Lontoon kisoissa 1948 hän oli mukana 1500 metrillä ja päätti olympiajuoksut vuonna 1956 Melbournen 1500 metrillä.
Barthel loi näyttävän uran niin urheilu- kuin puoluepolitiikassakin. 1962 hänet valittiin Luxemburgin urheiluliiton presidentiksi ja myöhemmin Luxemburgin olympiakomitean presidentiksi. Hän oli myös maansa hallituksen jäsen.
Bartheliä pidetään yleisesti Luxemburgin ensimmäisenä olympiavoittajana. Tarkkaan ottaen näin ei kuitenkaan ole. Pariisin vuoden 1900 kisojen maratonin voittaja Michel Theato oli kansallisuudeltaan luxemburgilainen, mutta asui Ranskassa. Tuohon aikaan Luxemburgin suurherttuakunnalla ei tosin ollut omaa järjestäytynyttä urheilutoimintaa. Taidekilpailuissa Luxemburg oli ennen Barthelia saanut kultaa kahdesti.
Barthel kuoli vuonna 1992, mutta hänen maineensa elää. Barthelin mukaan on nimetty Luxemburgin suurin 8250-paikkainen urheilustadion. Hänellä on myös vielä yksi ennätys nimissään; pienen saksalaisen Balingenin kaupungin kenttäennätys 2.28,1 1000 metrin juoksussa on edelleen Josy Barthelin hallussa. Se on juostu 7. syyskuuta1952.