Euroopan keskuspankki EKP teki sen, mitä siltä osattiin jo odottaa. Keskuspankki päätti alkaa ostaa valtioiden joukkovelkakirjoja jopa tuhannella miljardilla eurolla.
Menetelmä on historiallinen, sillä koskaan aikaisemmin EKP ei ole kokeillut tätä keinoa näin suuressa mittakaavassa. Historiallinen on myös samaan päämäärään tähdännyt päätös viime kesältä, jolloin liikepankkien talletuskorko laskettiin negatiiviseksi.
EKP:n voi sanoa panneen kovat piippuun. Mikään ei kuitenkaan takaa, että ase toimii. Laman kourissa kipristelevässä Euroopassa on huutava pula hyvistä ideoista, joihin sijoittamalla tarjolle tuleva ylimääräinen raha saataisiin liikkeelle toivotulla tavalla.
Euroopan talouden kasvu on pysähdyksissä. Talous on ajautunut lähelle deflaatiokierrettä, jossa hintojen halpeneminen vain ruokkisi taantumaa.
EKP:n keskeisenä pyrkimyksenä on pitää yllä hintavakautta. Tämä toteutuisi inflaatiovauhdin ollessa pari prosenttia. Joulukuussa inflaatio oli miinusmerkkinen siitä huolimatta, että keskuspankki on yrittänyt negatiivisella talletuskorolla ja monin muin keinoin vauhdittaa sitä.
Nyt tapahtuva elvytysyritys perustuu siihen, että EKP ostaa liikepankeilta eurovaltioiden joukkolainoja. Näin se lisää rahan tarjontaa markkinoille, jolloin liikepankkien kyky lainata yrityksille paranee. Tällä puolestaan mahdollistetaan uusien investointien rahoittaminen, mikä on edellytys talouden saamiselle nousuun. Pankkien otaksutaan sijoittavan myös euroalueen ulkopuolelle, jolloin euron kurssi jatkaisi laskuaan. Euron heikkeneminen parantaisi euroalueen kilpailukykyä.
Koko operaation odotetaan vahvistavan euroalueen yritysten kannattavuutta ja sitä kautta antavan sysäyksen talouskasvuun ja sen myötä tapahtuvaan työllisyyden kohentumiseen.
Euroaluetta yhdistää talouden halvaantuminen. Talouskasvu on lähes pysähdyksissä. Tilanne eri maissa euroalueen sisällä poikkeaa kuitenkin toisistaan.
Suomessa yrityksille on tarjolla edullisia luottoja. Pulaa on enemmänkin hyvistä ideoista, kannattaviksi arvioiduista luototuskohteista. Toki on yrityksiä, joiden on vaikea saada rahoitusta, mutta useimmiten kysymys on hankkeiden epävarmuudesta ja taloudellisen tilanteen siihen tuomasta varovaisuudesta.
Etelä-Euroopan synkimmällä talouskriisialueella Kreikassa markkinaehtoinen raha on yhä kallista. Joukkolainojen oston uskotaankin hyödyttävän eniten suurimmissa vaikeuksissa olevia maita.
EKP on ilmeisesti seurannut tarkkaan, mitä tapahtuu Atlantin toisella puolella. Yhdysvaltain keskuspankkihan kokeili menestyksellä EKP:n nyt käyttöön ottamaa keinoa vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.
Toimenpide tehosi. Yhdysvaltain talous on kasvanut vauhdilla. Kukaan ei osaa sanoa varmasti, että sama tepsisi myös Euroopassa. Jos se ei tuota tulosta, EKP:n keinot alkavat käydä vähiin.