Tänä jouluna tehdäänkin kaikki toisin. Ei tökätä kinkkua uuniin aattoiltana, naksauteta samalla päälle sähkösaunaa, hurauteta käyntiin pesukonetta ja isketä lattialämmitystä täysille.
Jos stressi pörisee päässä ihmiskunnalla joulun aikaan, tilanne on sama sähkönjakeluverkolla.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin henkilökunta voi viettää joulua suhteellisen iloisin mielin, sähkön kulutus ei ole valtakunnan tasolla huipussaan suuren juhlan aikaan.
Teollisuus ja julkinen sektori vetävät henkeä, joten myös sähköpiikit jäävät saavuttamatta – vaikka kotitalouksissa jouluvalot loistavatkin. Jos nyt ei satu iskemään tulipalopakkanen.
Akilleen kantapää juhlapyhien aikana on pienjänniteverkko. Tämä tarkoittaa jakelumuuntamoilta kotiin menevää verkkoa ja kiinteistön pääsulakkeita.
Kiinteistöjen pääsulakkeiden mitoitus on usein tehty mahdollisimman pieneksi, koska sulakekoko vaikuttaa perusmaksujen suuruuteen. Jos huoneistonsa ymppää sähköähkyyn, sulake voi sanoa sopimuksen irti.
Olotila on aika ontto, jos pirtti kylmenee, joulukinkku köllöttää kalseassa uunissa ja saunan lauteilla voi säilyttää olutpulloja viileässä.
Mikäli näin onnettomasti käy, sulakkeen vaihdon jälkeen sähkölaitteita kannattaa lisätä päälle porrastetusti. Muuten lämmityksen vaatima lisäkuormitus saattaa polttaa sulakkeet uudelleen.
Jos Oulun Energian päivystäjät saavat olla joulun aikana varppeillaan, kantaverkkoyhtiö Fingridin työntekijöiden murheenrypyt syvenevät tammi-helmikuussa.
Tällöin pakkanen paukkuu kunnolla koko maassa ainakin tilastojen mukaan. Sähkönkulutuksen uskotaan nousevan 15 000 megawattiin. Suomen oma tuotantokapasiteetti pistetään täysille ja saadaan kursittua kokoon 13 300 megawattia.
Loppu ostetaan Ruotsista, Virosta ja Venäjältä. Määrä vastaa suunnilleen Olkiluotoon valmistumassa olevan kolmannen ydinvoimalan tehoa.
Vettä on sataa ropissut myös Norjassa ja Ruotsissa, joten suhteellisen edullista vesisähköä on hankittavissa.
Mörkönä on, jos hyytävinä pakkaspäivinä rajajohdot naapurimaihin piiputtavat ja omaan sähköntuotantoon tulee vikoja.
Esimerkiksi Suomea ja Ruotsia yhdistävä 500 megawatin merikaapeli saadaan käyttöön todennäköisesti vasta tammikuun lopulla.
Sähköpalveluyritys Ekoenergon mielestä Suomi on selvinnyt seitsemän viime vuotta hyvällä tuurilla pakkastalvistaan.
Suomen kannattaisikin varautua esimerkiksi yhden ydinvoimalayksikön vikaan pikaisesti käynnistettävillä voimalaitoksilla.
Ei meitä sähkökatkokset liikuta, paukuttaa osa porukasta henkseleitään ja lisää puuta kamiinaan.
Takka ei ole vain tunnelmointia varten, vaan myös hyvä varalämmönlähde.
Miinuksena voidaan pitää sitä, että tavallisten suomalaisten asujien takkojen ja lämmityskattiloiden hiukkaspäästöt ovat suuremmat kuin energialaitosten päästöt yhteensä.
Vääränlainen pienpoltto on ihmisille merkittävä terveysriski, johon EU on laittamassa päästörajoja lähivuosina.
Puulla joulusaunaa lämmittävät voivat henkäistä helpotuksesta, saunankiukaat saavat olla rauhassa. Määräykset koskevat uusia uuneja ja kattiloita, ja ne astuvat voimaan vähitellen kiristyen.
Vaikka joulukorteissa kuvataan tunnelmallisia erämökkejä revontulten ja kynttilöiden satumaisessa valossa, harva oikeasti haluaa viettää juhlaa pärevalon tuikkeessa.
Mikä parku siitä syntyisikään, kun joulupaketeista paljastuvat tämän joulun hittilahjat: älypuhelimet, pelikonsolit ja tablettitietokoneet. Eikä erämökissä sitten olekaan sitä sähköpistoketta, josta vempain ladataan.