Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan valtuutetut ovat varsin kauaskantoisen ja historiallisen päätöksen edessä, ei ainoastaan Rovaniemen seudun vaan koko maakunnankin kannalta. Onko nykyisillä päättäjillä kykyä kokonaisuuksien hahmottamiseen ja tahtoa ja halua nähdä kauas, nähdään jo kesäkuun alkupuolella.
Silloin kuntien valtuustot päättävät, syntyykö kahden toistensa kanssa kilpailevan kunnan sijaan uusi Rovaniemi vai ei. Jos rovaniemeläiset päästävät nyt kädestään mahdollisuuden koota voimansa ja vahvistaa Rovaseutu Lapin veturiksi, on murheellista että he tekevät sen todella pitkäksi ajaksi.
Sisäasiainministeriön määräämän selvitysmiehen Arto Kosken esityksessä kumpikin kunta lakkautetaan ja muodostetaan uusi kunta, Rovaniemi, vuoden 2006 alussa. Strateginen yhdistäminen antaisi parhaat mahdollisuudet alueen asukkaille selvitä tulevaisuuden työpaikka- ja palvelumarkkinoilla. Kuntien vahvuudet ja heikkoudet nivoutuvat toisiinsa jo nyt niin, että vain yhtenä kuntana ja aktiivisella otteella ne pystyvät vahvistamaan hyödyt ja eliminoimaan haitat. Päätös uuden kunnan perustamisesta on kuitenkin vain talon perusta. Sen jälkeen vasta alkaa todellinen seinien rakentaminen. Siinä vaaditaankin sitten vastuuta, tahtoa ja kykyä uudistua suuremman kokonaisuuden parhaaksi.
Monipuolisesti ja paikallisen selvitystyöryhmän tuella työtään tehneen Kosken esityksessä tehostettu yhteistyö on järjestyksessä toisena ja sen jälkeen rutiiniyhdistyminen. Nykyisen yhteistyön jääminen paremmuusjärjestyksessä neljänneksi kertoo siitä, ettei sillä olisi juuri kannattanut elämöidä.
Kosken esityksen kohtaloa varsinkin Rovaniemen maalaiskunnassa on mahdotonta arvailla. Kuntalaisille pidetyissä tilaisuuksissa siitä on esitetty mielipiteitä laajasti niin puolesta kuin vastaan. Jotkut ovat jumiutuneet tutkimaan koulupuolen määrärahoja suurennuslasilla ja takertuneet laskemaan kerrallisten valtionapujen määrää ikään kuin ne olisivat kynnyskysymyksiä. Koski onkin aivan oikein kehottanut, että omiin varpaisiin tuijottamisen sijasta pitäisi arvioida, miten koko alue ja täällä asuvat pärjäävät tulevaisuudessa. Tyydytäänkö Rovaniemellä vain huiskuttamaan asemalla, kun juna vie muuttajat etelään vai pystytäänkö täällä lujittamaan uskoa tulevaisuuteen ja edistämään työpaikkojen syntymistä?
Kuntaliitosyrityksiä aikaisemmin torjuneen maalaiskunnan keskustan ei olettaisi vastustavan Kosken esitystä ainakaan siksi, ettei se saisi mandaattiaan uuden Rovaniemen korkeimpaan johtoon. Viimeisissä kuntien johtajien virkavalinnoissa keskusta on jo saanut omansa. Kuntajaon mukaisesti keskustalainen Rovaniemen kaupunginjohtaja Mauri Gardin siirtyisi uuden kunnan kaupunginjohtajaksi ja keskustalainen maalaiskunnan kunnanjohtaja Matti Ansala apulaiskaupunginjohtajaksi. Hämmästyttävää kyllä, kumpikaan johtajista ei ole ilmaissut millään tavalla kantaansa yhdistämiseen, vaikka sitä on heiltä kysyttykin.
Keskustelussa on painottunut asetelma, että Rovaniemen maalaiskunta on taloudeltaan vahva ja Rovaniemi heikko. Vaikka tietyssä mielessä niin onkin, maalaiskunnassakin talous on kääntymässä laskusuuntaiseksi. Onnelaa ei ole kunnan syrjäisimmissä kylissä nytkään. Maalaiskunta on jo lopettanut sieltä palvelut vähiin, mutta uusikaan kunta ei voi kiertää teitä rullalle.
Takaisin emme voi palata eikä nykyisyys ole kestävällä pohjalla. Siksi katsokaamme tulevaisuuteen, uuteen Rovaniemeen!