Pelkästään uskonnollisista syistä tehtävien ympärileikkausten siirtäminen julkisen terveydenhuollon piiriin on ollut viime viikkoina suosittu julkisen keskustelun aihe. Se on osoituksena Suomen monikulttuuristumisesta ja myös sen mukanaan tuomista ongelmista. Tämän ajan maailmassa ennen niin kaukaiseksi koettu asia on yhtäkkiä lähellämme ja siihen on jopa pakkokin tavalla tai toisella ottaa kantaa.
Uskonnollisista syistä tehtyjen ympärileikkausten määrä on Suomessa tilastojen mukaan kohtalaisen pieni, arviolta noin sata vuodessa Se on niin pieni, ettei sen pitäisi ketään suuremmin liikuttaa. Lääkäriliitto on kuitenkin toista mieltä. Se vastustaa sosiaali-ja terveysministeriön sekä kuntaliiton suositusta ympärileikkausten siirtämisestä osaksi julkista terveydenhuoltoa.
Lääkäriliiton vastustusta ei ole pehmittänyt perustelu, että kotipuoskaroinnin seurauksena pojille mahdollisesti aiheutuvat komplikaatiot tulevat julkisen terveydenhuollon hoidettavaksi ja maksavat yhteiskunnalle jopa enemmän kuin itse leikkausten hoitaminen sairaalassa. Epähygieenisesti tapahtuneesta kotipuoskaroinnista saatiin näyttö hiljattain Kuopiossa. Monta pikkupoikaa joutui sairaalahoitoon, kun uskonnollisista syistä tehty ympärileikkaus tapahtui kotona.
Monikulttuurisuus ja sen hyväksyminen on tärkeää, mutta myös Lääkäriliiton kantaa on helppo ymmärtää olematta suvaitsematon tai rasisti. Julkisessa terveydenhuollossa lääkärit joutuvat tekemään hoitovalintoja potilaiden sairauden perusteella terveydenhuollon menojen kasvaessa ja resurssien vähetessä. Niinpä ei olekaan oikeudenmukaista, että pelkästään kyseisistä syistä tehtävien ympärileikkausten vuoksi muita leikkauksia joudutaan siirtämään.
Ympärileikkauksen terveydellisistä vaikutuksistahan ei ole maailmalla kiistatonta lääketieteellistä näyttöä, vaikka ympärileikkaus onkin maailman vanhin kirurginen toimenpide. Miljoonat pikkupojat maailmassa joutuvat leikkaukseen ilman lääketieteellistä syytä, vaikka toimenpide herättää ristiriitaisia ajatuksia.
Ympärileikkausten siirtämistä julkiseen terveydenhuoltoon veronmaksajien maksettavaksi sietää pohtia myös laajemmastakin näkökulmasta. Meillä on lukuisia esimerkkejä siitä, että kun ovi avataan yhdelle, kymmenen muuta koputtaa jo oven takana samantyyppisillä perusteilla.
Mitkä ryhmät ovat seuraavina vaatimassa avuksi julkista terveydenhuoltoa? Onko seuraavaksi hyväksyttävä esimerkiksi silikonirintoja kauneussyistä halajavat tai muut kauneusleikkauksia tarvitsevat ? Näiden lisäksi vaatijoiksi saattaa ilmaantua muitakin ryhmiä.
Eri kulttuureista Suomeen tulleilla ja tulevilla kansalaisilla tulee olla tietenkin oikeus harjoittaa omaa uskontoaan, mutta ei siten, että siitä mahdollisesti aiheutuvat kustannukset menevät perusväestön oikeuksien edelle. Kun ulkomaalaisten osuus koko ajan kasvaa, suomalaiset joutuvat tulevaisuudessa muodostamaan monesta vieraaksi kokemastaan asiasta mielipiteensä. Nyt alkanut keskustelu ympärileikkausten hyväksymisestä julkisen terveydenhuollon osaksi saattaakin olla alkuna suuremmille päätöksille.
Siksi ei olekaan samantekevää, mitä päätetään nyt ja tässä.