"Jos lait­to­muu­den leima katoaa, häviää osa lajin pu­re­vuu­des­ta" – Kuu­sa­mon graf­fi­ti­mie­het il­mai­se­vat itseään maa­laa­mal­la

Joonas Niemeläinen ja Teemu Paasovaara aloittivat graffitien teon jo teineinä Oulussa.

Kuva: Ulla Ingalsuo

Joonas Niemeläinen ja Teemu Paasovaara toivovat myös lajin laittoman puolen säilyvän.

Suurkaupunkien jengien reviirimerkinnöistä nykytaiteen yhdeksi muodoksi kasvaneet graffitit ovat raivanneet tiensä Kuusamon kirjastoon.

Teini-iässä Oulussa saadut kokemukset innostivat kuusamolaiset Joonas Niemeläisen ja Teemu Paasovaaran graffitien tekoon myös kotipaikkakunnalla. Kaksikon töitä on esillä kirjaston ala-aulassa helmikuun ajan.

Ikääntymisen ja muutamien rikesakkojen sekä sovittelun myötä kuusamolaisgraffarit keskittyvät nyt laillisten graffitiseinien sekä graffititaulujen maalaamiseen.

– Vaikka graffiteista näyttää nyt tulevan ihan hyväksyttyä ja museokelpoista taidetta, toivon, että myös graffitien laiton puoli säilyy jossakin mielessä. Jos laittomuuden leima katoaa, häviää osa lajin purevuutta. Tämä on ultimaattista sananvapautta, ja tähän kulttuuriin kuuluu harmaa alue, sanoo Niemeläinen.

Kuusamolaiskaksikolle graffitien maalaaminen on ennen kaikkea itsensä ilmaisua. Paasovaaran tausta on valokuvaamisessa ja videoissa, Niemeläisellä lapsuuden ja nuoruuden taideopinnoissa.

– Taulut eivät välttämättä ole niin mieluinen formaatti minulle, mutta mielenkiintoista näitä on tehdä. Menetelmät ovat täysin toisenlaiset kuin seinää sprayatessa. Jos teininä maalaamisesta haettiin adrenaliinisyöksyjä, niin nyt tavoitteena on kehittää muotokieltä, värimaailmaa ja sitä flowta, mitä onnistuminen tuo tullessaan, lähihoitajana työskentelevä Niemeläinen vakuuttaa.

Paasovaaran mielestä sekä laillisille seinille että tauluiksi maalatut graffitit ovat yleensä parempia kuin kiireessä ja salassa tehdyt laittomat maalaukset.

– Osa porukasta haluaa edelleen tehdä vain laittomasti ja mitä näkyvämmin, sen parempi. Tauluille tai seinille maalatessa pystyy kuitenkin keskittymään aivan eri tavalla. Saattaa mennä monta tuntia ihan huomaamatta. Tämä on mielen purkamista, ja tärkeintä on oma into, hän sanoo.

Kuusamoon saatiin graffitiseinä kahdeksan vuotta sitten yhtenä Suomen ensimmäisistä. Asias­ta kaupungille aloitteen tehnyt Paasovaara kertoo perustelleensa hanketta sillä, että se maksaa itsensä takaisin nopeammin kuin kukaan arvaa.

– Kuusamossa ei ole koskaan ollut suurta ongelmaa graffiteista, mutta vakuutin virkamiehille, että vaneriseinä tulee joka tapauksessa halvemmaksi kuin mahdollisen graffitin puhdistaminen. Seinä on nyt sijoitettu poliisilaitoksen taakse ja sitä maalaa pääasiassa puolenkymmentä paikallista ja joskus myös täällä vierailevia graffareita.

Graffitiseinän periaatteisiin kuuluu, että kun teos on valmis, se kuvataan ja sen jälkeen kuka tahansa saa maalata uuden kuvan vanhan päälle. Kuvat ovat tallessa tekijöidensä arkistoissa.

– Seinän sijainti on hyvä, mutta sen koko voisi olla suurempi, Paasovaara vihjaa.

Nuorten miesten näyttelyn juuret ovat Kuusamossa viime kesänä järjestetyssä taiteiden yössä, jolloin myös graffitiseinää maalattiin. Kirjaston henkilökunta havahtui teokseen ja ehdotti yhteistyötä.

– Tauluja on tullut tehtyä vuosien mittaan useampia ja idea näyttelystä oli ensin täysin puhdasta läpän heittoa. Mutta tässä ollaan! Seuraavaksi varmaan Kuusamotaloon seinään tilataan komea muraali, kuusamolaisgraffarit nauravat.