Tuulivoima-kansalaisyhdistys. Harvinaista kyllä, nimi on kirjoitettu kieliopillisesti oikein: tuulivoima pienellä ja yhteen väliviivan kanssa. Siis ei Tuulivoima Kansalaisyhdistys. Pisteet siitä. Suurin osa suomalaisista yhteisöistä ja yrityksistähän haluaa välttämättä kirjoittaa nimensä suomen kielen vastaisesti.
Osin edellä mainitusta syystä Tuulivoima-kansalaisyhdistyksestä tulee mielikuva, että onpa hyvää tarkoittava tuulienergian puolesta puhuva yhdistys. Sietäähän sitä edistää uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa.
Meillähän on myös Pro Hanhikivi (suom. Hanhikiven puolesta) -yhdistys, jonka kuvittelisi edistävän toista hyvää energiatarkoitusta: Pyhäjoen Hanhikivelle suunniteltavan ydinvoimalan toteuttamista. Uusiutuvasta energiasta ei ole kyse mutta päästöttömästä kyllä.
Suomi on edelleen jäljessä tavoitteissaan päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi.
Isopäästöisen kivihiilen energiakäyttö on kasvanut taas viime aikoina. Energiaa tarvitaan, ja lisäydinvoima osaltaan helpottaisi päästökuormaa.
Tuulivoiman osuus energiantuotannossa ei ole valtaisa, mutta pienistä puhureista ne myrskytuulet syntyvät. Tuulivoiman reipas lisääminen auttaa vähentämään päästöjä ja lisäämään uusiutuvan energian osuutta.
Tietysti tiedämme, että Pro Hanhikivi ei toimi Hanhikiven puolesta, vaan sen tarkoitus on estää Pyhäjoen ydinvoimalan toteutuminen tavalla tai toisella.
Eikä Tuulivoima-kansalaisyhdistys tuulivoimaa kannata vaan vastustaa uusien tuulimyllyjen ja tuulipuistojen rakentamista.
Tavoite on, että asuinalueiden lähelle ei saa rakentaa tuulivoimaloita häiritsemään. Sen paremmin niitä ei saa rakentaa myöskään asumattomille seuduille vaaroille, tuntureille, tasangoille, meren rannoille tai jokivarsiin turmelemaan luontoa.
Emme me vastusta tuulivoimaa, vaan vastustamme tuulivoimaloiden sijoittamista vääriin paikkoihin. Näin perusteli puheenjohtaja Kalevi Nikula yhdistyksen toimintaa viime kesänä tv-haastattelussa.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että yhdistyksen mielestä oikeita paikkoja ei ole olemassa.
Hanhikiven suojelijoilla on pelko siitä, että kotinurkille rakennetaan ydinvoimala. Toinen voimakas tavoite yhdistyksellä on vastustaa vilpittömästi lisäydinvoiman rakentamista.
Tuulivoima-kansalaisyhdistys vastustaa tuulivoiman rakentamista mihin tahansa, ja sen mielestä tuulivoima ei ole päästötöntä tai taloudellista energiaa. Siitä huolimatta kyseessä on ennen kaikkea Nimby-liike
Not in my backyard – ei minun takapihalleni -ilmiössä ihmiset vastustavat mitä tahansa lähistölle tulevaa rakennusta tai hanketta voimalaitoksista vanhusten palvelukoteihin.
Varsin kaukana saa suunniteltu tuulivoimala kotiovelta olla, kun yhdistyksen mielestä siitä aiheutuu valtavasti ympäristöhaittoja, ennen kaikkea melua.
Väitteet tuntuvat vahvasti tuulesta temmatuilta. Kun edes voimalan vieressä seistessä ei kuule juuri minkäänlaista ääntä, miten kummassa ääni voi häiritä hulluuden partaalle kilometrien päässä asuvia?
Lisäksi päästöiksi yhdistys mainitsee välähtelevät lentoestevalot, varjovälkkeen ja korkeiden voimaloiden suuren hallitsevuuden ympäristöön nähden. Hohhoijaa.
Maailma siis jälleen kerran pelastuisi, kun vain saisimme tämän kauhean tuulivoimainvaasion pysäytettyä.
Joutavaa puhetta ovat myös väitteet, että tuulivoima on tehotonta energiaa, ja niiden tukeminen imee veronmaksajien rahoja liikaa.
Paljon turhempaankin meidän rahojamme hassataan miljardikaupalla kuin päästöttömään, uusiutuvaan energiaan.
Valjastetaanko ja allastetaanko jokaikinen vielä vapaana virtaava vesinoro niin että tulva kurottelisi joka paikassa porstuaan? Olisiko se pienempi haitta kuin rauhallisesti pyörivät tuulimyllyt maisemaa pilaamassa?