Sienimyrkytystapauksissa oikea paikka hakea apua on lääkärissä. Aina siellä ei kuitenkaan tiedetä, mikä sieni on ollut kyseessä ja silloin terveydenhuolto saattaa kääntyä sieniseuran puoleen.
Syksy on sienestysaikaa, mutta joskus suuhun päätyy sieniä, joita ei kannata syödä. Myrkytysepäilyn yhteydessä apua haetaan terveydenhuollosta tai konsultaatiota myrkytystietokeskuksesta.
Joskus myös Oulun Sieniseura saa terveydenhuollosta yhteydenottoja, joissa epäiltyjen myrkytystapausten yhteydessä pyydetään tunnistamaan sieniä.
Miten usein sieniseura saa tällaisia yhteydenottoja, Oulun Sieniseuran jäsen ja Oulun yliopiston Ekologian ja genetiikan yksikön intendentti Annu Ruotsalainen?
– Niitä tulee sieniseuralle asti keskimäärin kerran-pari syksyssä. Se on kohtuullisen harvoin.
Millainen on tyypillinen tapaus, jossa terveydenhuolto ottaa sieniseuraan yhteyttä?
– Puhun enemmän henkilökohtaisesta kokemuksesta kuin sieniseuran puolesta, mutta yleisin tapaus on sellainen, jossa lapsi on syönyt tuntematonta sientä tai sitä löytyy lapsen kädestä. Yleensä näissä tapauksissa kyseessä ei ole hengenvaarallinen myrkkysieni, jotka ovat täällä harvinaisia. Useimmiten kyse on ollut jostain nurmikolla kasvavasta sienestä, jossa on joitakin lievemmin myrkyllisiä lajeja. Joskus sieni on saattanut löytyä myös metsästä.
Voidaanko tällaisia tapauksia ennaltaehkäistä jotenkin?
– Olen sitä mieltä, että tapaukset ovat suhteellisen harvinaisia, ja kokemuksen mukaan yhteydenotoissa on kyse useimmiten varotoimenpiteestä. En aivan näkisi, että ulkoilua pitäisi rajoittaa. Toki tietyn ikäisen pienen lapsen, joka laittaa suuhunsa aivan kaikkea, silmälläpito on tarpeen.
Mitä vaarallisen myrkyllisiä sieniä Oulun seudulla kasvaa ja mikä tekee niistä vaarallisia?
– Niissä on solumyrkkyjä, jotka ihmisen elimistöön päästessään voivat aiheuttaa vakavia vaurioita sisäelimille, ja tämä tekee niistä vaarallisia. Suomessa tällaisia sieniä ovat valkokärpässieni ja suippumyrkkyseitikki. Molempia esiintyy Oulun seudulla, mutta ne eivät ole kovin yleisiä.
Miten tulisi toimia, kun epäilee, että itse tai oma lapsi on syönyt myrkyllistä sientä?
– Lähtökohtaisesti ensin otetaan yhteys lääkäriin. Sieltä otetaan usein yhteyttä Myrkytystietokeskukseen, joka neuvoo, miten toimia. Sieniseuran toiminta on vapaaehtoistoimintaa, eli meihin ei kannata ottaa suoraan yhteyttä. Tietenkin meille voi tehdä kyselyjä ja vastaamme niihin, mutta kun kyseessä on hätätilanne, tulee ehdottomasti mennä terveydenhuollon kautta.
Voiko sienen tunnistamista jotenkin helpottaa omalla toiminnallaan?
– Silloin, kun pitäisi tietää, mikä sieni on kyseessä, todisteet kannattaa ottaa talteen. Syöty tai lapsen kädessä ollut sieni kannattaa ottaa mukaan lääkäriin mentäessä. Jos on syöty sieniateria, niin se soosi kannattaa ottaa mukaan. Siitä saadaan usein vielä mikroskoopilla selville, mikä sieni on kyseessä.