Teollisuusneuvos Jorma Terentjeff miettii jo Intian-matkan kuvauskohteita.
Jorma Terentjeffin työpäivä alkaa aamulla tiedotustilaisuudella Iso-Syötteen Kide-huoneistohotellin rakennustöiden etenemisestä ja uusista yhteistyökumppaneista. Toimitusjohtajan päivä jatkuu Kolmiotalon toimistossa ennen iltapäivän kokousta.
Eläkkeelle jääminen on Terentjeffille vieras käsite.
– Pientilallisen lapsilta vaadittiin paljon. ”Minä en jaksa” -tokaisu oli meillä kotona täysin tuntematon sanonta.
Yli 40 vuotta lukuisten suomalaisten teknologiayritysten johtotehtävissä sekä hallituksissa työskennellyt Terentjeff on saanut seurata aitiopaikalta elektroniikkateollisuuden räjähdysmäisen kasvun sekä globalisaation Kiina-ilmiöineen.
Viime vuosien aikana Terentjeff on karsinut työmäärää. Yritysten hallitusjäsenyydet ovat jääneet pois, samoin bisnesenkelin rooli start up -yrityksissä.
Savottaa kuitenkin piisaa. Iso-Syötteen hotellihankkeen projektipäällikkönä Terentjeff päättää ja hoitaa kaiken mahdollisen pistorasioista lähtien, kun muu perhe keskittyy hiihtokeskuksen pyörittämiseen.
Työkiireet Terentjeff nollaa yhdistäessään kaksi rakasta harrastustaan, valokuvaamisen ja matkustamisen. Tietokoneen muistissa on kymmeniätuhansia valokuvia reissuilta, suuri osa eläimistä.
– Haaveena on koota ukin ottamista kuvista eläinkirja lastenlapsille.
Matkailuyrittäjä on nähnyt maailmaa laajasti ja kiertänyt kaikki mantereet Etelämannerta myöten. Hän on käynyt yhteensä yli sadassa maassa. Mukana matkoilla on usein Tarja-vaimo sekä mahdollisuuksien mukaan lapset. Nairobin safarimatka näkyy yhä rusketuksena Terentjeffin kasvoilla.
– Minusta on kehkeytynyt Afrikka-fani. Vaikka minulla on tuhansia kuvia leijonista, paras otos puuttuu. Se on hyvä syy palata Afrikkaan yhä uudestaan.
Seuraava kohde on edellisiltä matkoilta tuttu Intia. Tällä kertaa matka suuntautuu Delhin lähiympäristön luonnonsuojelualueille.
– Intiantiikeri on kameran tähtäimessä. Kuten leijonissa, paras otos vielä puuttuu.
Matkustaminen tunnetusti avartaa, mutta maailman kiertäminen on myös tuonut tulleessaan vastuuntuntoa.
– Kirkon ulkomaanapu on meidän mielestämme tehokkain organisaatio viemään apua ruohonjuuritasolle. Olemme nähneet, että pienellä avustuksella saa paljon aikaan.
Kun Terentjeff osti Iso-Syötteen 2000, näkymä tunturin laelta näytti kehityskelpoiselta, mutta 1980 perustettu hiihtokeskus oli jämähtänyt paikoilleen. Tunturihotelli ja rinneravintolat olivat surkeassa kunnossa.
Lähes 20 vuotta myöhemmin Terentjeff on helpottunut, kun uusien yrittäjien myötä vetovastuu on siirtynyt useamman matkailuyrittäjän hartioille.
– Hotellien suhteen ammuimme vasta lähtölaukauksen. Toivon, että Syötteelle tulee muitakin hotellialan yrityksiä ja toimijoita. Näkisin mielelläni Hiltonin tai Sheratonin kaltaisia hotelliketjuja tunturissa.
Terentjeffin työ ei lopu hotelliurakan valmistuessa marraskuussa, vaan katse ja visiot ovat pitkällä tulevaisuudessa.
– Tekniikkaa avuksi käyttäen voimme luoda virtuaalimaailman esimerkiksi revontulista siinä tapauksessa, ettei luonto sitä meille tarjoa.
Kesämatkailu on yksi lapsiystävällisenä tunnetun Iso-Syötteen kehityskohde.
– Rinteitä hyväksi käyttäen voimme esimerkiksi rakentaa seikkailupuiston vesiliukumäkineen. Elämys pitää olla jotain sellaista, mitä muilla ei vielä ole.
Jorma Terentjeff
Syntynyt 4. maaliskuuta 1949 Oulaisissa.
Hiihtokeskus Iso-Syötteen ja marraskuussa 2019 valmistuvan Huoneistohotelli Kiteen toimitusjohtaja.
Naimisissa Tarjan kanssa, kaksi aikuista lasta, Heidi ja Mikko, kaksi lastenlasta.
Diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta 1974.
Tehtaanjohtaja Salora Oy ja Salcomp Oy 1975–1982, konsultti Hansacon Oy 1983, toimitusjohtaja Oy Edacom Ab 1983–1987, tehtaanjohtaja Aspo Oy 1987–1992, toimitusjohtaja: Aspocomp Oy 1993, Teknoventure Oy 1993–1995 ja JOT Automation Group Oyj 1995–2000.
Useita hallitusjäsenyyksiä muun muassa Salcomp Oyj, Oulun Kärpät Oy, Pelastushelikopteri Sepen tukiyhdistys, Incap Oyj, Oulun Teknologiakylä Oy.
Nykyisiä hallituksen jäsenyyksiä Hiihtokeskus Iso-Syöte Oy sekä Huoneistohotelli Kide Oy.
Teollisuusneuvos vuonna 2000.
Oulun yliopiston kunniatohtori 2017.
Harrastaa taidetta, valo- ja videokuvausta, laskettelua, kuntosalikuntoilua ja matkustelua.
Merkkipäiväänsä viettää perhepiirissä.
