Lapsuudenaikainen hoitamaton tarkkaavaisuushäiriö johtaa usein vankilaan ja päihteiden käyttöön myöhemmällä iällä. Arvioiden mukaan Suomessa vankilaan joutuneista jopa 25-50 prosentilla on taustallaan lapsuusiän tarkkaavaisuushäiriö eli ADHD. Häiriö on heillä siis kymmenen kertaa yleisempi kuin väestöllä keskimäärin, sanoo ylilääkäri Hannu Lauerma Turun vankimielisairaalasta.
Tarkkaavaisuushäiriö johtaa usein myös päihteiden käyttöön. Lauerman mukaan 20-30 prosentilla päihdehäiriödiagnoosin saaneista on taustallaan tarkkaavaisuushäiriö. Toisaalta lapsista, joilla on tarkkaavaisuushäiriö, 20-40 prosentilla todetaan päihdehäiriö jossain elämänvaiheessa.
Päihdetiedotusseminaarissa Saksan Bad Emsissä puhunut Lauerma uskoo, että tarkkaavaisuushäiriöiden ikäviä seurauksia voidaan ehkäistä varhaisella hoidolla. Vankkaa tutkimustietoa ja kokemuksia lääkehoidosta on Suomessa vielä vähän, mutta monien ulkomaisten tutkimusten mukaan lääkehoito näyttää vähentävän ainakin päihdehäiriön riskiä myöhemmällä iällä.
Hoito aloitettava viimeistään teini-iässä
Tarkkaavaisuushäiriön hoito pitäisi Lauerman mukaan aloittaa jo lapsuudessa ja viimeistään teini-iässä, sillä myöhemmällä iällä se on jo huomattavasti vaikeampaa. Silloin kuvaan on tullut mukaan todennäköisesti jo päihderiippuvuutta ja muita psyykkisiä häiriöitä.
Lauerma myöntää, että lääkehoidon annostelu ja seuranta on vaikeaa, ja se on yksi syy, miksi Suomessakin vain pieni osa tarkkaavaisuushäiriöistä hoidetaan lääkkeillä. Toinen syy saattaa olla ´kemikalisaation´ pelko.
Ruotsissa ja Yhdysvalloissa tarkkaavaisuushäiriötä ja sen yhteyksiä muun muassa rikollisuuteen ja liikenneonnettomuuksiin ja väkivaltaan on tutkittu jo aika paljon. Suomessa esimerkiksi vankien taustan ja hoidon tutkimiseen on kuitenkin vaikea saada rahoitusta, sanoo Lauerma. Hänen mielestään vankilapsykiatrian merkitystä ei meillä ole vielä ymmärretty.
Hoitamatta jättäminen tulee kuitenkin hyvin kalliiksi, vaikka kaikkia kustannuksia onkin hyvin vaikea laskea.
Nuoret vangit entistä huonokuntoisempia
Suomessa on yhä vähemmän nuoria vankeja, mutta vankilaan päätyneiden mielenterveys on todella huonossa kunnossa. Jopa kymmenen prosenttia nuorista vangeista kuolee nuorena, sanoo ylilääkäri Eila Sailas Kellokosken sairaalasta.
Nuorten vankien mielenterveys on heikentynyt huomattavasti viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Laajaan rekisteriaineistoon perustuvan tutkimuksen mukaan vuonna 2000 tuomituilla nuorilla vangeilla on takanaan huomattavasti enemmän sairaalahoitoa psykoosin tai päihderiippuvuuden vuoksi kuin 1980-luvun alussa tuomituilla, sanoo Sailas.
Sailas toivoo nykyistä paljon suurempaa satsausta nuorten vankien hoitoon ja kuntoutukseen. Mikä tahansa muu potilasryhmä saa paljon enemmän huomiota, jos tiedetään sairauden kohtalokkaat seuraukset.
Rikoksen tielle joutuneiden nuorten hoito olisi aloitettava varhain, mutta hoitoon päätymiselle näyttää olevan monia esteitä.
Hollantilaisen Baro-menetelmän mukaista etsivää hoitoonohjausta kokeiltiin Helsingin City-Baro-projektissa, jossa haastateltiin 117 nuorta rikoksentekijää. Haastatelluista 66 ohjattiin mielenterveyspalveluihin. Vakavista psykiatrisista ongelmista huolimatta useimmat heistä eivät päätyneet hoitoon. Osa kieltäytyi itse hoidosta, osaa ei otettu hoitoon, koska uskottiin hoidon olevan kuitenkin tuloksetonta, toteaa Sailas.
Usein nuorten rikoksentekijöiden ongelmat liittyvät päihteiden käyttöön. Sosiaalipalveluissa päihdeongelmat havaitaan, mutta mielenterveyspuolella ei. Sailaksen mielestä meillä tarvittaisiinkin huomattavasti enemmän yhteistyötä sosiaalipalvelujen ja mielenterveyspalvelujen kesken. Hän toivoo myös että sosiaali- ja mielenterveystoimistoista lähdettäisiin kentälle etsimään apua tarvitsevia, eikä vain istuttaisi seinien sisällä.
