Rocinhan ja muiden huumekartellien vallassa olevien faveloiden kirjoittamaton sopimus ulkopuolisen yhteiskunnan kanssa on se, etteivät poliisit mene slummeihin sisään vaan pysyttelevät lähimmilläänkin niiden porteilla.
"Kaikki tietävät, että jos poliisi yrittää tunkeutua Rocinhaan, siitä seuraa tulitaistelu, jota kukaan ei halua", matkaopas Andres Lejarraga kertoo samalla kun osoittaa Rocinhan vilkkaimmalla torilla päivystäviä huumeparonien asemiehiä.
"Täällä ei saa valokuvata", hän varoittaa.
Paikallisten mukaan faveloissa on kuitenkin yllättäen turvallisempaa kuin muualla varkaiden piinaamassa Riossa. "Säännöt ovat aika yksinkertaiset", Lejarraga selittää.
"Jos täällä jää kiinni varkaudesta, ensimmäisellä kerralla paikallisen huumepomon yksityissotilaat ampuvat käden läpi. Toisella kerralla leikataan kurkku poikki. Kolmatta kertaa ei siis tule. Kuulostaa aika raa´alta, mutta toimii käytännössä."
Varastamisen kiellon lisäksi muun muassa prostituutio on slummien alueella tiukasti kiellettyä. Jos joku tienaa rahansa myymällä itseään, sen on tapahduttava alueen ulkopuolella.
"Paikalliset asukkaat kääntyvät järjestysasioissa paikallisten kartellien edustajien puoleen", Lejarraga kertoo. "He hoitavat käytännössä lähes kaikki hallintoasiat näissä faveloissa."
Vaikka huumekauppa leimaa monien faveloiden elämää, huumeita myydään vain määrätyillä sektoreilla alueen laitamilla, jonne Rion monilukuinen asiakaskunta tietää tulla tavaraansa ostamaan.
"Myös poliisit tietävät, missä kauppaa käydään ja päivystävät jatkuvasti Rocinhan ympärillä", Lejarraga valaisee.
"Heilläkin on vain usein oma agendansa, kun he ottavat huumeiden ostajia kiinni. Tavallista on, että joko kiinnijäämisestä seuraa pidätys ja oikeusjuttu tai ´kaljarahan´ maksaminen kiinniottaneelle poliisille, jolloin asia ikäänkuin unohtuu", hän kuvaa maan tapoja.
Lejarragan mukaan ehkäpä surullisin puoli faveloiden elämää liittyy juuri huumekauppaan.
"Myynti on organisoitu pyramidiksi, jonka huipulla olevat monimiljonäärit johtavat koko toimintaa. Monet alimman tason katumyyjät aloittavat uransa jo 8-9-vuotiaina. Heidän kohtalonsa on yleensä aika synkkä, koska järjestäytyneestä huumekaupasta on äärimmäisen vaikea irrottautua myöhemmin."
"Jos olet joutunut sisäpiiriin jo lapsena, tiedät liikaa eivätkä huumeorganisaatiot päästä omiaan elämään muunlaisessa elämässä", Lejarraga tiivistää.