Jos ei muu auta, Oulun pitää esittää Haukiputaan Punaisenladonkankaan liittämistä kaupungin maihin ja estää näin jätekeskussuunnitelmien toteutuminen. Tätä mieltä on kaupunginvaltuutettu Risto Kalliorinne (vas.).
"Virhehän tässä on Oulun päättäjilläkin aikoinaan tullut tehtyä, mutta vielä ei ole liian myöhäistä korjata sitä."
Suoralta kädeltä ei Kalliorinnekään ole maaliitoksia esittämässä. "Ensin pitää lyödä Haukiputaan kanssa päät yhteen ja miettiä, onko tässä vielä jotain tehtävissä kauhean virheen estämiseksi." Jos ratkaisua ei löydy, pitää tarttua järeämpiin keinoihin.
Haukiputaan kunnanjohtaja Pasi Vallivaara vakuuttaa neuvotteluhaluja olevan, mutta maaliitos olisi yllättävä veto. "On niitä fiksumpiakin keinoja käytettävissä. Pateniemen kaappaus kaihertaa vieläkin haukiputaalaisten mielessä."
Koko soppa on Vallivaaran mukaan oululaisten syytä. "Hehän jätekeskusaluetta aikoinaan Punaisenladonkankaalle ajoivat. Toisaalta kun esitimme maakuntakaavaan kehätietä Kellosta Kuusamontielle, joka olisi palvelut mahdollista tulevaa asutusta, oululaiset pyyhkäisivät sen suunnitelmista pois."
Risto Kalliorinne myöntää oululaispäättäjien virheet ja toteaa, ettei kaupungissa ole ennenkään osattu tehdä riittävän kauaskantoisia ratkaisuja: Kemiran tehdas sijoitettiin aikoinaan kaupungin ulkopuolelle, mutta nyt se on kaupungin keskellä. Samoin kävi Ruskon kaatopaikan kanssa.
Kalliorinne jättää tänään asiasta valtuustokyselyn, joka todennäköisesti ehtii vielä tämän kuun valtuustoon. Siinä hän tivaa, onko Oulun kaupunki käyttänyt kaikki vaikutusmahdollisuutensa, jotta Punaisenladonkankaalle saataisiin sen sijainnille ja arvolle paremmin soveltuvaa käyttöä.
Kalliorinteen mielestä Oulu on nyt samanlaisessa tilanteessa kuin Helsinki Sipoon kanssa. Molemmissa tapauksissa kaupunki on kasvanut tai kasvamassa kiinni rajoihinsa, mutta kun kunnanraja ylitetään, onkin vastassa täydellinen tyhjyys. "Siksihän Helsinkikin aikoinaan teki esityksen kuntarajan muuttamisesta, että löydettäisiin kasvulle lisää maata."
Kalliorinne korostaa, ettei hän nyt pelkää jätekeskuksen mahdollisia laskeumia tai muita ympäristöhaittoja. Alue olisi hänen mielestään vain paljon paremmassa käytössä asuntojen kuin jätekeskuksen alla.
Kyseessä on hänen mielestään selvä Oulun kasvusuunta, vaikka se sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa ja Oulun seudun yleiskaavassa 2020 on varattu jätehuoltoalueeksi. "Sehän on paljon lähempänä Oulun kaupunkia kuin Jääli, Kello tai Kempeleen kasvavat osat." Palveluissaan se voisi nojautua Ritaharjuun ja Kaijonharjuun.
Myös Haukiputaan Vallivaaran mielestä kyseessä on Oulun kasvusuunta.
Oulun asemakaavoituksessa tilanne nähdään toisin.
Yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen huomauttaa, että rajoituksia on eri suunnilla: pohjoispuolella on Vasikkasuon laaja maa-ainestenottoalue, pohjoispuolella Natura-luonnonsuojelualue. Oulun kuntarajan ja Punaisenladonkankaan välinen Kalimenojan laakso on puolestaan varattu ulkoiluun ja virkistykseen, joten sekin katkaisisi rakenteen.
"Jos jätehuoltoalueeksi nyt varattu alue otettaisiin asumiskäyttöön, alueelle pitäisi rakentaa myös omat palvelut ja uudet kulkuyhteydet. Lähipalveluiden pitää löytyä lähempää kuin kolmen kilometrin päästä."
Asukkaitten mielipiteitä on Paajasenkin mukaan toki kuultava. "Tilanne on ongelmallinen, koska jätehuoltoonkin pitäisi alue löytyä siedettävän matkan päässä kaupungista."