Körttiläisliikkeellä on edessään selvitys- ja selitystyö siitä, mistä liikkeessä on oikeastaan kyse.
Kuvaavaa on Herättäjä-yhdistyksen toiminnanjohtajan Simo Juntusen toteamus siitä, että körttiläisyyttä tuntemattomat saattavat pitää liikettä ahdasmielisenä mutta kun tutustuvat niin huomaavat sen hyvin vapaamieliseksi ja avoimeksi.
"Aika paljon on tekemistä julkisuuskuvan päivittämisessä", hän toteaa.
Herättäjä-yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Hautala tietää jo kertoa, että käynnistymässä on strategiatyö, jossa körttiläisyyden paikkaa ja siitä puhumisen tapaa ollaan kirkastamassa. Tällä hetkellä körttiläisyyden paikka on jossain muiden herätysliikkeiden ja kirkon välimaastossa, mutta sen oma profiili jää ihmisille epäselväksi.
Karjasillan seurakunnan kirkkoherra, herättäjäjuhlien juhlatoimikunnan puheenjohtaja Juhani Lavanko näkee yhden syyn siinä, että körtit eivät mielellään asetu vastahankaan. Liike, joka ei vastusta asioita, ei myöskään piirrä itselleen tarpeeksi selvää paikkaa.
Körtit ovat siis jopa liian kilttejä ja suvaitsevaisia, tai nöyriä, kuten liikkeen oma kielenkäyttö sanoo. Nöyryys menee niinkin pitkälle, että jopa suvaitsevaisuus-sana saattaa olla körttiläisyyteen sopimaton.
"Suvaitsemisessa on aika voimakas yläpuolelle asettumisen klangi", toteaa teologi ja vapaa toimittaja Salla Ranta.
Körttiläisyydessä siis haetaan näkökulmaa kristillisyyteen varsin positiivisesta näkökulmasta. Ihmisten tehtävä on uskoa, toivoa ja rakastaa. Kovinkaan mielellään ei lähdetä arvottamaan, tuomitsemaan tai luokittelemaan.
Lue lisää sunnuntain Kalevasta!