Oys aloittaa rajun säästökuurin.
Oys vähentää 60 sairaalapaikkaa ensi vuoden alussa.
Oysia uhkaa jopa kolmen osaston sulkeminen.
Nuorisopsykiatria joutui leikkauslistalle.
Ei kuulosta hyvältä. Eihän, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen?
"On ensinnäkin väärin puhua säästöistä. Emme ole tehneet tänä vuonna yhtään säästöpäätöstä", Leskinen torjuu.
Hän sanoo, ettei potilasturvallisuus vaarannu tehtyjen ratkaisujen vuoksi. Miten se on mahdollista, kun henkilökuntaa karsitaan ja osastoja suljetaan - ja samaan aikaan hoidon tarve kasvaa?
Maallikon on vaikea ymmärtää yhtälöä, Leskisen ei. Hän tietää, että Oysin toiminnassa on paljon tehostamista ja uusimista kaipaavia työtapoja.
Henkilöstö pelkää, että säästökuuri johtaa potilaspaikkojen vähenemiseen. Leskinen toivoo, että se johtaa niihin.
Oys hoitaa Leskisen mukaan paljon sellaisia potilaita, jotka kuuluisivat oikeasti terveyskeskusten ja aluesairaaloiden hoidettaviksi. Leskinen haluaa karsia tällaiset potilaat Oysista.
Tiettyjen Oysin yksiköiden potilaista arviolta jopa joka viides on väärässä hoitopaikassa.
"Kirurgian porukan kanssa kävimme läpi, että vähintään 5-15 prosenttia potilaista voitaisiin hoitaa jossain muualla. Viisikin prosenttia on iso määrä Oysissa", Leskinen muistuttaa.
Oysiin saapuvat lähetteet käsitellään tästedes ensisijaisesti konsultaatiopyyntöinä, ei ajanvarauksina. Leskisen mukaan kyse ei ole säästöpaineiden vuoksi tehdystä hätäratkaisusta, vaan sovittujen pelisääntöjen noudattamisesta sairaalan potilaskuorman hallitsemiseksi. Hoitoon pääsyn kriteerit eivät siis tiukkene.
"Arjessa tahdomme vuorollamme lipsua pelisäännöistä ja rima laskee. Meille tulee yhä enemmän tällaisia potilaita, eikä perusterveydenhuollossa hoideta koko urakkaosuutta, joka sinne kuuluisi."
Käytännöt vaihtelevat sairaalan sisällä ja kunnissa. Esimerkiksi sisätautien tietyissä potilasryhmissä hoidon porrastus sujuu jo nyt. Jotkut terveyskeskukset tekevät itse pienet toimenpiteet, toiset eivät tee.
"Oysin pitää keskittyä erikoissairaanhoitoon. Ei ole järkeä, että huippuosaajamme leikkaavat luomia ja patteja eli tekevät perusterveydenhuollon lääkärien tehtäviä."
Hoitoa ei voi tarjota
kaikille halukkaille
Terveyskeskukset painivat yhä lääkäripulan kourissa, eikä osaamistakaan joka kolkasta löydy. Moni pelkää, että sairaalasta avohoitoon siirtyvä mielenterveyspotilas joutuu heitteille.
Leskinen näkee tilanteen toisin: "Meillä on erilaisia käsityksiä siitä, toimiiko avohoito. Raahelaiset sanovat, että he pystyisivät hoitamaan nykyistä enemmän psykiatrisia potilaita. Kuusamossakin tilanne on kunnossa. Ainoa totuus ei nyt vain satu olemaan se, ettei kunnissa ole kykyä."
Oulun perusterveydenhuollon lääkäritilanne on helpottunut vuoden takaisesta. "Meillä Oysissa on perusteltu syy uskoa, että Oulun kaupungin iskukyky on parantunut, koska siellä alkaa olla tavoiteltu määrä lääkäreitä."
Leskinen patistaa käyttämään ensin tehokkaasti perusterveydenhuollon mahdollisuudet ja vasta sitten tukeutumaan erikoissairaanhoitoon.
"Sairaala ei voi tukehtua hoitamalla perusterveydenhuollolle ja aluesairaaloille kuuluvaa kenttää."
Leskinen muistuttaa, ettei sairaalan tehtävä ole tarjota hoitoa kaikille halukkaille.
"Kansalaisten halu on eri asia kuin lääketieteellinen tarve. Järkevällä hoidon porrastuksella kansalainen saa hyvän hoidon oikeasta paikasta."
Voiko uusi linjaus aiheuttaa kuolemia, jos vaikkapa syöpädiagnoosi viivästyy, kun terveyskeskuslääkäri ei enää lähetä potilasta varmuuden vuoksi sairaalaan? "Totta kai inhimillisessä elämässä tapahtuu vääriä arvioita johtuen lääkärin kokemuksesta, konsultaatiomahdollisuuksista tai vastaanoton olosuhteista, mutta ne eivät liity näihin asioihin."
"Alibudjetoinnista
ei ole kysymys"
Sairaanhoitopiirin budjetti uhkaa ylittyä 7,2 miljoonalla. Tämä on 1,6 prosenttia koko potista.
"Menot ovat kasvaneet suunniteltua enemmän. Yritämme nyt vaikuttaa siihen, että ne kasvaisivat vain suunnitellun verran."
Leskinen torjuu väitteet tietoisesta alibudjetoinnista. Hän lähtee siitä, että budjetit tehdään noudatettaviksi eikä usko, että tarpeet ovat automaattisesti suuremmat yksiköissä, jotka ylittävät menoja eniten.
"Yksikkö, joka puhuu alibudjetoinnista, on sitä mieltä, että heillä pitäisi olla isompi budjetti. He eivät ole löytäneet ratkaisuja toiminnallisiin muutoksiin."
Säästökuuri tuskin auttaa piiriä pysymään budjetissa, koska vuosi on niin pitkällä. "Pitää kuitenkin pystyä toimimaan niin, ettei 7,2 miljoonan euron ylitys toteudu, vaan pienenee."
Leskinen korostaa, ettei piiri ole ensisijaisesti ratkomassa tämän vuoden budjettiongelmaa, vaan tulevien vuosien. Nyt tehdyillä toimilla on tarkoitus turvata hoito tulevaisuudessa.
Piiri ei pysty vähentämään menoja eikä pitämään niitä entisellään, mutta niiden kasvua se voi hillitä.
Osastohoidon
tarve vähenee
Eniten budjettia ovat ylittäneet psykiatria, leikkaus ja tehohoito, lapset ja nuoret sekä kuntoutus. Kulujen karsiminen koskee kuitenkin kaikkia yksikköjä.
Pahiten ovat ylittyneet henkilöstömenot, ja niistä haetaan myös suurimmat säästöt.
"Olemme käyttäneet tänä vuonna 90 henkilötyövuotta enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana, ja kasvu kohdistuu suurelta osin näihin neljään yksikköön", Leskinen kertoo.
Myös potilaita on leikattu aiempaa enemmän ja lastentautien poliklinikkakäynnit ovat lisääntyneet.
"Psykiatriassa vuodeosastotoiminta on tippunut vajaat viisi prosenttia, mutta henkilökunnan työpanos on kasvanut. Psykiatrian osastojen kuormitus on suurin piirtein 75 prosentin luokkaa, eli joka neljäs peti on käyttämättä."
Leskinen korostaa, ettei psykiatria ole erityisessä syynissä, kuten julkisesta keskustelusta voisi päätellä, mutta myös siellä pitää tehostaa toimintaa.
Oysin suunnitelmat yhdistää ja sulkea osastoja johtuvat henkilöstöpulasta ja muuttuneista hoitokäytännöistä. Tähänkin asti yksiköt ovat vuorollaan sulkeneet osastoja tilapäisesti henkilöstövajeen vuoksi.
Lisäksi vuodehoitojaksot ovat lyhentyneet. Esimerkiksi raskaudenkeskeytys vaati ennen sairaalahoitoa, mutta nyt se hoituu pillerillä kotona. Kirurgiassa jo yli puolet suunnitelluista leikkauksista on päiväkirurgiaa.
Osastojen yhdistäminen ei Leskisen mukaan välttämättä vähennä potilaiden lukumäärää. "Ei kai itsetarkoitus ole pitää auki osastoja, joita ei käytetä."
Lääkäripula säilyy
lamasta huolimatta
Päätös rajoittaa sijaisten käyttöä kummastuttaa muutenkin kiireistä henkilökuntaa. Muun muassa alle kahden viikon sijaisuuksiin ei enää oteta väkeä talon ulkopuolelta.
Leskisen mielestä päätös selkiyttää tilannetta. Oysissa on 626 sisäisen sijaisen tointa. Ne on tarkoitettu käytettäväksi ensisijaisesti lyhytaikaisten poissaolojen hoitoon, mutta nyt näillä hoidetaan pitkiäkin sijaisuuksia.
Alle viikon mittaisia sijaisuuksia on vaikea täyttää talon ulkopuolelta. Nyt tarkoitus on, että Oysin vakituiset sijaiset alkavat hoitaa lyhyitä tuurauksia ja pidempiin etsitään väki talon ulkopuolelta.
"Moni osastonhoitaja on kahvipöydässä sanonut, että aika menee sijaisten hakemiseen. Luulisi olevan helpompaa täyttää pitkäaikaisia sijaisuuksia ulkopuolisilla."
Vakituisesta työvoimasta Oysissa on yhä vajetta. Lama ei ole helpottanut lääkäripulaa niin kuin 1990-luvun alussa.
"Ei lama poistakaan lääkäri- tai hoitajapulaa. Ei ole näköpiirissä, että henkilöstöä tulee koulutusputkesta työmarkkinoille enemmän kuin sieltä poistuu."
Tarpeettomiakin
hoitoja annetaan
Säästöpaineet eivät tähän lopu, sillä hoidon tarve kasvaa, kun väestö vanhenee, sairaudet lisääntyvät ja hoitomahdollisuudet paranevat.
Uudet lääkkeet ja teknologia nostavat kustannuksia viisi prosenttia vuodessa, mutta resurssit kasvavat enintään 2,5 prosenttia. Kysymys kuuluukin, riittävätkö rahat potilaiden hoitoon tulevaisuudessa.
Leskisen mukaan hoidon ja lääkkeiden vaikuttavuuden arviointia pitää lisätä. "Vielä nyt teemme paljon asioita, joiden vaikuttavuutta ei ole pystytty todentamaan."
Hän vakuuttaa, ettei vaikuttavia hoitoja ole jouduttu rajoittamaan Oysissa rahan takia. Lisäksi hän muistuttaa, että hoidon saatavuus on parantunut hoitotakuulain ansiosta.