Stakesin maanantaina julkaiseman tilastollisen vuosikirjan mukaan lääkärilakko vähensi rajuimmin silmäleikkauksia sekä korvan, nenän ja kurkunpään toimenpiteitä. Niihin liittyvät hoitojaksot vähenivät viisi kuukautta kestäneen lakon aikana peräti 70 prosentilla. Myös gynekologiset toimenpiteet vähenivät koko maassa yli 50 prosentilla.
Maaliskuussa 2001 alkanut ja syyskuussa päättynyt lakko puri kovimmin yliopistollisiin sairaaloihin, joissa lakkovuoden aikana kertyi 18 500 hoitojaksoa vähemmän kuin edellisvuonna. Lakko ajoi potilaita yksityissairaaloihin, joissa hoitojaksot lisääntyivät maaliskuusta alkaen vuoden loppuun saakka ja voimakkaimmin syksyllä. Koko vuoden lisäys yksityispuolella oli 9 prosenttia eli noin 5 000 hoitojaksoa.
Lakon vaikutus oli tuntuva myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Kun lakkoa edeltävänä vuonna toimenpiteitä tehtiin 32 400, määrä notkahti lakkovuoden aikana 29 800:aan ja nousi jälleen viime vuonna 33 900:aan.
Johtajaylilääkäri Lauri Nuutisen mukaan lakkolaskua maksetaan yhä. "Vaikka sumaa on purettu voimatoimin, ja esimerkiksi Oulun kaupunki on hoitanut hienosti oman osuutensa viiden miljoonan ylimääräisellä lisärahalla, tilanne on yhä hankala. Pyrimme torjuntavoittoon eli säilyttämään tämänhetkisen tilanteen. Toivomme, että hoitojonot eivät kasva, vaan pääsemme lyhentämään niitä hieman."
"Valtion ylimääräinen jononlyhennysraha helpottaa tilannetta, mutta emme pääse edes sen turvin lähellekään kansallisen terveysprojektin määrittelemää tavoitetta, jonka mukaan potilaiden pitää saada hoitonsa kolmessa tai viimeistään kuudessa kuukaudessa", Lauri Nuutinen toteaa.
Toiminnan tehostamisesta ja jonojen lyhentämisestä on valmiit suunnitelmat, mutta niiden toteutuksessa on tullut takapakkia. "Mylly on trimmattu niin tiukalle, että toiminnan tehostamiseen tarvitaan lisää osaavia ihmisiä ja tiimejä. Esimerkiksi lonkkaleikkauksia haluttaisiin lisätä, mutta suuressa yksikössä on siksi paljon sairauspoissaoloja, että lisähenkilöstön työpanos on mennyt poissaolojen sijaisuuksiin ja perustoiminnan ylläpitoon. Ylimääräisiä tiimejä ei ole saatu nopeuttamaan lonkkaleikkaustoimintaa.
Sydänleikkauksissa tilanne on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä hyvä. Potilaat pääsevät hoitoon kiireellisyysjärjestyksessä muutaman kuukauden sisällä. Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksiin on pientä jonoa, mutta valtakunnallisesti tilanne on kohtuullinen.
"Meidän pullonkaulamme on leikkausten jälkihoidossa. Meidän pitäisi saada lisää tehopaikkoja. Suunnitelmia on tehty, mutta rakennuspäätöksiä ei vielä ole."
Tehohoidon laajennushankkeet liittyvät kirurgian klinikan lyhki-yksikön laajennussuunnitelmaan. "Tälle vuodelle on varattu suunnittelurahaa ja ensi vuonna pitäisi päästä alkuun, mutta katsotaan nyt. Rahat ovat tiukalla", Nuutinen pahoittelee.