Nyt meillä sitten on Pohjois-Pohjanmaan itsehallintoalue. Luultavasti myös Pohjois-Pohjanmaan sote-alue.
Kevättalvella kuullaan, missä Pohjois-Pohjanmaan rajat menevät tulevaisuudessa. Nimittäin näinä päivinä lähtee tai on jo lähtenyt kunnille lausuntopyyntö sitä, millaiseen itsehallintoalueeseen tai sote-alueeseen kunta haluaa kuulua.
Lausuntojen jälkeen ehkä selviää sekin, onko Pohjois-Pohjanmaan maakunta myös yksinään oma sote-alueensa vai haluaako Kainuu tai kenties Keski-Pohjanmaa sote-kihlautua kanssamme.
Itsehallintoalueina Kainuu ja Keski-Pohjanmaa joka tapauksessa säilyvät ainakin muiden kuin sosiaali- ja terveystoimintojen osalta.
Viime keskiviikkoisen pääministerin ilmoituksen mukaan itsehallintoalueille kuuluvat jatkossa nykyisten maakuntaliittojen tehtävät, ely-keskusten kehittämistehtävät, pelastuslaitostehtävät ja mahdollisesti muutakin.
Kun on alue, on puitteet, joihin ruveta suunnittelemaan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisiä tehtäviä ovat muun muassa vanhusten ja vammaisten asumispalvelut ja kotihoito, lastensuojelu, perheiden sosiaalityö, harkinnanvarainen ja ehkäisevä toimeentuloturva, päihdehuolto, mielenterveyspalvelut, kehitysvammahuolto, lääkärin ja hoitajan vastaanotot, päivystyspalvelut, hammashoito, neuvolatyö, kouluterveydenhuolto, työterveyshuolto, kuntoutus eri muodoissaan. Ja tietenkin myös vuodeosastohoito ja erikoissairaanhoidon palvelut.
Luettelo ei suinkaan ole tyhjentävä, mutta tästä kaikesta vastaa vuoden 2019 jälkeen sote-alue, jonka päättäjät valitaan vaaleilla kunnallis- tai eduskuntavaalien tapaan.
Sote rahoitetaan luultavasti valtion varoilla, mutta on myös mahdollista, että alueet saavat verotusoikeuden.
Kummassakin tapauksessa kaikilta kunnilta lähtevät pois nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot. Kun nämä kustannukset kunnissa ovat yleensä noin puolet kunnan kaikista menoista, kuntien veroprosentit laskevat puoleen nykyisestä. Kansalaisille ei kuitenkaan jää käteen nykyistä enemmän euroja – valtio tai alueet verottavat soten tarvitsemat rahat.
Yksikään asutuskeskus Pohjois-Pohjanmaalla ei jää vaille jonkinasteisia sosiaali- ja terveyskeskuksia.
Vaikka tarkempi suunnittelu on vielä tekemättä, uskallan sanoa tämän, koska maakuntamme on harvaan asuttua ja etäisyydet ovat pitkät.
Hallituksen tarkoitus on myös säätää laki, joka määrittää lähipalvelut niin, että kaikilla ihmisillä kaikkialla maassa on jokseenkin tasapuoliset mahdollisuudet välttämättömiin ja tarpeellisiin palveluihin.
Sote-alueratkaisuun liittyy myös päätös valinnanvapauden lisäämisestä. Ihmiset saavat valita, hakevatko palvelunsa julkiselta tuottajalta, yksityiseltä vaiko kolmannen sektorin eli erilaisten järjestöjen toimijoilta. Järjestöjä ovat vaikkapa Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Nuorten Ystävät tai Sydänyhdistys.
Valinnanvapaus on iso mahdollisuus paikallisille yrittäjille.
Pohjois-Pohjanmaalla on jo nykyisinkin lukuisia perhekoteja, fysioterapiayrityksiä, lääkäriasemia, ammattiaan harjoittavia hammaslääkäreitä, psyko- ja puheterapeutteja, palveluasumis-, hoiva- tai kotipalveluyrittäjiä. Jokunen sairaankuljetusyrittäjäkin lienee jäänyt jäljelle takavuosien myllerryksessä.
Sote-alueen päättäjien tulee olla viisaita ja pystyä järjestämään palvelujen kilpailutuksia niin, että kilpailussa pärjäävät nimenomaan paikalliset pienet palveluyrittäjät.
Silloin siinä on se mahdollisuus, joka tuo maakunnan eri osiin uutta yrittämistä ja vireää elinvoimaa.
Valinnanvapaudessa on myös uhkia.
Jos palvelujen kilpailutukset järjestetään esimerkiksi koko sote-alueen laajuisina köntteinä, silloin pärjäävät vain suuret toimijat, jotka vievät voittonsa useinkin ulkomaisille pääomasijoittajille. Ja se merkitsee viimeistenkin pienyritysten kuolemaa.
Tässä on sote-alueen päättäjillä tulevaisuudessa iso vastuu.
Vastuu on myös maan hallituksella, joka viime kädessä hyväksyy tai hylkää kunkin sote-alueen laatiman seuraavien vuosien järjestämissuunnitelman.
Hallituksen päättämän valinnanvapauden sisällöstä ei toistaiseksi ole tarkempaa tietoa.
Valinnanvapaus ei kuitenkaan missään tapauksessa saa tarkoittaa sitä, että yhteiskunta sitoutuu maksamaan kaiken hoivan ja hoidon, mitä ihmiset houkutellaan hankkimaan. Vaikkapa magneettikuvauksia tai palveluasuntojen luxustiloja mainostamalla.
Tämä tuhoaisi koko sote-ajatuksen: tasa-arvoista palvelua kaikille, nykyistä parempaa, nykyistä nopeammin, nykyistä koordinoidummin ja päällekkäisyyksiä välttäen.
Ja nykyistä halvemmalla.
Kirjoittaja on lääkintöneuvos ja kansanedustaja (kesk.) Taivalkoskelta.
Kolumni