antti.ervasti@kaleva.fi
Monet Oulun seudun kunnanisät ja -äidit ovat olleet huolissaan, kun suuri ja pelottava Oulun kaupunki on halunnut rohmuta kunnat syövereihinsä. Kuntalaiset saavat puolestaan olla huolissaan siitä, huoliiko Oulu kuntia enää mukaansa. Jättikö juna jo?
Jos niin on käynyt, asiat ovat huonosti meidän Oulun ympäristössä asuvien kannalta. Elo itsenäisyytensä puolesta kamppailleessa kituvassa kuntapahasessa ei ole herkkua palveluiden kannalta, vaikka nimenomaan palveluista kuntaliitoskriittiset kommentoijat ovat olleet ensimmäiseksi huolissaan.
Kansalaiset vastaan harvalukuinen joukko päättäjiä - kumpi on tärkeämpi? Kumman sana painaa enemmän? Edellinen on tärkeämpi mutta jälkimmäiset saavat päättää edellisten tulevaisuudesta.
Limingan kunnanhallituksen puheenjohtaja Helena Tornberg ja Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tuija Pohjola ovat esittäneet neuvoa antavan kansaäänestyksen järjestämistä Oulun seudun yhdestä kunnasta. Ajatus on erittäin hyvä ja kannatettava.
Haluaako Oulu sulauttaa itseensä rahattomia ja vauhdikkaasti sellaisiksi muuttuvia naapureitaan? Sitä sietää nyt kysyä. Esimerkiksi Kiiminki olisi voinut toimia paremmin seudullisessa yhteistyössä ja rakentaa uuden paloaseman Välikylään, jotta asema olisi palvellut myös kuntarajan toisella puolella olevia asukkaita. Kiimingin toiseen, kovasti kasvavaan keskustaan, Jääliin, Välikylästä olisi paljon lyhyempi matka kuin kirkonkylältä.
Kiimingillä ei ollut siihen rahaa eikä halua, vaan Oulu rakentaa nyt paloaseman Ruskoon parin kilometrin päähän Välikylään suunnitellun aseman paikasta.
Tämä on tuskin ainoa esimerkki siitä, miten kuntarajat ja kunnallinen itsekkyys haittaavat alueen yhteistyötä, vaikka kuntayhteistyön Oulun seudulla on sanottu olevan parhaasta päästä.
Yhdessä Oulun seudun kaupungissa paloasemien ynnä muiden paikat ratkottaisiin sen mukaan, missä asuu ihmisiä, joille tuotetaan palveluja. Sellainen taitaa omiin napoihinsa tuijottaville kuntapäättäjille olla käsittämätöntä ajattelua.
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk.) sanoi pari viikkoa sitten, että pääkaupunkiseudulla olisi jo päätetty Espoon metrosta, jos seutu olisi yhtä suurkaupunkia.
Millaisia joukkoliikenneratkaisuja pystyisimmekään luomaan, jos asuisimme yli kahdensadan tuhannen asukkaan työssäkäynti-Oulussa? Tiedä vaikka saisimme ookata kymmenen minuutin välein kulkevilla hiljaisilla raitiovaunuilla, kuten samankokoisella Strasbourgin alueella Ranskassa.
Monet epäilevät, että kansanäänestyksellä Suur-Oulu-haaveille saataisiin jättää jäähyväiset. Asenteet ovat kuitenkin muuttuneet nopeasti viime vuosina, kun kuntaliitoskeskustelu on möyrinyt tehokkaasti.
Siitä kertoo Kiimingin kokoomuksen tekemä kuntalaiskysely, jonka mukaan 83 prosenttia asukkaista olisi sitä mieltä, että Kiimingin on nopeasti syytä ryhtyä joko kuntaliitosneuvotteluihin tai tekemään kuntaliitosselvitystä Oulun kanssa
Sadan vastaajan otos ei ole kovin kattava, mutta ei kyselyn tulos ole lainkaan epäuskottava. Yhä suurempi osa kiiminkiläisistä on muualta muuttanutta väkeä, eikä heille kunnalla ole samanlaista merkitystä kuin ikänsä siellä asuneille. Useimmilla on työpaikka Oulussa, joka on luonteva keskuspaikka.
Muissa Oulun ympäristökunnissa tilanne lienee samanlainen. Kansanäänestys toisi asiaan lopullisen selvyyden.