Kohtuuttomaksi koettu haja-asutusalueiden jätevesiasetus on piinannut kansalaisia vuosikausia. Korjailtu haja-asutusalueiden jätevesisääntely poikkeuksineen tuli lopulta voimaan eilen maanantaina.
Jätevesiasetusta ryhdyttiin valmistelemaan jo vuosituhannen vaihteessa ja asetus on lainsäädäntötyön edetessä ja hallitusten vaihtuessa noussut toistuvasti kansalaisten hampaisiin. Sääntelyn on katsottu menneen liian pitkälle ja tarpeettomien järjestelmien käyvän liian kalliiksi.
Useampi ympäristöministeri on saanut havaita, että mikään muu ei kirvoita niin paljon kansalaispalautetta kuin jätevesiasetus.
Alkuperäinen jätevesiasetus tuli voimaan 2004, sitä kohtuullistettiin 2011 ja lievennettiin vielä senkin jälkeen viime vuonna niin, että uudet määräykset tulivat voimaan huhtikuussa 2017.
Jätevesiasetuksen käänteissä on vaikea pysyä kärryillä, sillä asetuksen muutosta ovat seuranneet siirtymäkaudet, joiden aikana asetusta on rukattu uusiksi. Uusien täsmennysten jälkeen siirtymäaika on päättymässä lokakuussa 2019.
Tiukemmat säännökset koskevat jatkossa vain niitä kiinteistöjä, jotka sijaitsevat alle sadan metrin päässä vesistöstä, merestä tai pohjavesialueesta. Muutoin kunnan viemäriverkoston ulkopuolelle jääviä jätevesijärjestelmiä on parannettava esimerkiksi talousvesijärjestelmän remontin yhteydessä.
Sen sijaan kuivakäymälä- ja kantovesitaloudet on vapautettu jätevesiremontista. Ämpärillisen pesuvettä voi siis edelleen huiskaista mökin portailta metsikköön keskellä korpea pelkäämättä, että Itämeri saastuu.
Tarkennetun lainsäädännön toimeenpanoa pitäisi vähitellen päästä toteuttamaan aiempaa rauhallisemmissa tunnelmissa. Kunhan ensin ottaa selville, mitä jätevesiasetuksen lievennykset ja poikkeukset lopulta merkitsevät ja miten ne vaikuttavat.
Tulkinnanvaraa voi syntyä esimerkiksi sakokaivon sopivasta tyhjentämisvälistä, vaikka asetus ei sitä enää määrää tehtäväksi kerran vuodessa. Kunnan jätehuoltoviranomainen voi niin edelleen vaatia. Mittamiehillä riittää myös töitä, kun selvitetään, jääkö kiinteistö velvoitteen piiriin kuuluvan sadan metrin suoja-alueen sisälle vai ei.
Vielä on aikaista sanoa, lisäävätkö vai vähentävätkö lievennykset byrokratiaa. Aikansa kuitenkin ottaa, ennen kuin tieto saavuttaa kaikki haja-asutusalueiden kiinteistöjen omistajat.
Osa haja-asutusalueiden asukkaista on pitkään jatkuneen pykäläviilauksen aikana ehtinyt hankkia turhaan kalliin ja jopa toimimattoman pienpuhdistamon. Osa kansalaisista puolestaan on jäänyt odottamaan, millaiseksi jätevesiasetus lopulta muotoutuu.
Jätevesiasetuksen toimeenpano ja edestakainen veivaaminen on nähty valtion holhouksen ja virkavaltaisuuden huipentumana. Alkuperäistä esitystä on nyt paikkailtu toistakymmentä vuotta. Jätevesiasetuksen vaiheet ovat malliesimerkki huonosta hallinnosta.