Maanomistajat pelkäävät, että vahvistusta vailla oleva osayleiskaava johtaa laajoihin pakkolunastuksiin Oulujokivarressa. Maanviljelijä Raimo Kinnunen Sanginsuusta syyttää kaupunkia jopa yksityisten maiden sosialisoinnista. Tunteet käyvät kuumina ja lausuntoja ja muistutuksia rustataan useammallakin kyläkunnalla.
Osayleiskaavassa on neljä aluetta, joille rakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista. Jos hinnoista ei päästä yksimielisyyteen, asemakaavan vahvistuminen hidastuu.
Pakkolunastuspelot kaupunki kuitenkin torjuu tarmokkaasti:
"Pakkolunastus on erittäin harvoin käytetty keino. Oulujokivarsi ei ole kaupungin omakotitonttituotannon kannalta niin välttämätön alue, että sellaiseen olisi paineita", rauhoittelee tilannetta kaupungin asuntotoimen päällikkö Kaija Puhakka.
Tähän ei kuitenkaan Oulujokivarressa uskota. Maanviljelijät Martti Turkka ja Tapio Myllykoski viittaavat esimerkkeihin Ritaharjussa ja Kaakkurissa.
"Melkein ilman viedään maat, kaavoitetaan ja sitten otetaan monikymmenkertainen hinta." Epäoikeudenmukaisena koetaan myös kaupungin etuosto-oikeus. "Kaupunki voi tulla väliin, jos vaikkapa isä haluaisi myydä tontin pojalleen", väittää Kinnunen.
Oulun kaupunki maksaa raakamaasta noin 2-3 euroa neliöltä. "Ulospäin kaupunki sitten myy tuhannen neliön tontteja 50 000 - 100 000 eurolla, eikö siinä ole huikea voitto?" miehet kysyvät.
Plus miinus nolla
Puhakan mukaan voittoa ei kuitenkaan jää: kun kaavoituksen ja kunnallistekniikan kulut vähennetään pois, on tulos keskimäärin plus miinus nolla. "Joillakin alueilla, kuten esimerkiksi Kaakkurissa katujen rakentaminen on huonosta maaperästä johtuen erittäin kallista ja siellä ollaan jääty miinukselle. Toisaalta vaikkapa Kuivasrannalla, joka on osin hiekkakangasta, on ehkä päästy plussalle."
Puhakka muistuttaa myös, että raakamaa ja tonttimaa ovat kaksi täysin eri asiaa. "Kun raakamaata ostetaan, ostetaan kadut, puistot, suojaviheralueet ja hurjan paljon muuta sellaista, joka ei välttämättä asemakaava-alueeseen tule kuulumaan."
Raakamaan hintaan eniten vaikuttava tekijä on keskustaetäisyys - näin myös lunastuksissa.
Oulujokivarressa on jo tehty muutamia yksittäisiä vapaaehtoisia kauppoja alueilta, joille rakentaminen edellyttää asemakaavaa. Ne ovat linjassa kaupungin aikaisempien maakauppojen kanssa.
"Tässähän tullaan nyt kysymykseen, kohdellaanko maanomistajia yhdenvertaisina ja onko semmoista perustetta, jonka takia Oulujoen maanomistajien maa on arvokkaampaa kuin vaikkapa Kaakkurin tai Ritaharjun?" huomauttaa Puhakka.
Maanomistajien mielestä maapolitiikan pelisäännöt pitää olla selvillä ennen osayleiskaavan hyväksymistä ja siksi neuvottelut tulee aloittaa kiireesti. Vasankankaan alueelta kaupungille on jo lähtenyt lausunto, jossa toivotaan sopimusmenettelyn noudattamista. Siinä hinnoittelu perustuisi avoimeen kilpailuun.
Valtuusto on vuonna 2003 päättänyt, että raakamaat hankitaan kaupungin omistukseen ennen asemakaavoittamista. Toisaalta on myös linjattu, että edetään lievimmän keinon periaatteella eli vapaaehtoisilla kaupoilla, kun se vain suinkin on mahdollista.