Perussuomalaisten vaikuttajat näyttää suhtautuvan hyvin rauhallisesti puolueensa heikkoon menestykseen gallupeissa, arvioi Lännen Medialle eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.
Perussuomalaiset kyntää Ylen viimeisimmän gallupin mukaan 8,5 prosentin kannatuksessa. Puolue on menettänyt roimasti kannatustaan sitten eduskuntavaalien (17,7 prosenttia).
Jokisipilän mukaan puolueväen rauhallinen suhtautuminen näkyy siinä, kuinka lievää kritiikkiä puolueen puheenjohtaja Timo Soini saa omiltaan LM-kyselyssä.
Lännen Media kysyi perussuomalaisten keskeisiltä vaikuttajilta, miten he arvioivat puolueen johtajan Timo Soinin onnistuneen ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana hallituskaudella.
Kyselyssä Soini sai selvästi paremmat arvosanat ministerin pestinsä hoitamisesta kuin hallituskauden aikaisesta työstään puolueen johdossa.
Kyselyaineistoon tutustunut Jokisipilä arvioi, että tulokset kertovat ennen kaikkea siitä, missä roolissa Soini on vaalien jälkeen julkisuudessa näkynyt.
– Hänen aikansa ja energiansa on mennyt salkun hoitamiseen, ja puolueen johtajuus on ollut tässä kohtaa kakkoskategoriassa. Hänen henkilökohtaisessa työnjaossaan tämä on pakon sanelema juttu.
Jokisipilä muistuttaa, että ministerinä toimiessaan Soini on sidottu hallitusohjelmaan, ja hän edustaa esiintyessään hallituspolitiikkaa.
– Silloin Soinin esiintyminen ei aina näytä yhtä hyvältä puolueen jäsenten kannalta, kun puolueen puheenjohtaja joutuu ministerinä tukemaan sellaisia linjauksia, mitkä saattavat olla jopa perussuomalaisille vastentahtoisia.
Lähes puolet vastaajista, 47 prosenttia, katsoo, että Soini on suoriutunut sisäpoliittisista tehtävistään joko kohtalaisesti tai heikosti. Jokisipilä muistuttaa, että silti yli puolet vastaajista pitää Soinin suoriutumista hyvänä.
– Tämän voi nähdä niin, että jonkinlainen kritiikin ääni on olemassa puolueen sisällä, mutta se on kyllä lievää. Kun suhteutetaan siihen, että kannatusmittauksissa puolue pyörii alle 10 prosentissa, puolueväki näyttää suhtautuvan hyvin rauhallisesti tilanteeseen ja puheenjohtajan rooliin.
Kritiikki ymmärrettävää
Jokisipilän mukaan olisi peräti ihmeellistä, jos puolueen sisältä ei kuuluisi kritiikkiä tilanteessa, johon perussuomalaiset on puolueena joutunut. Kannatus on laskenut ropisten ja hallituksessa puolue joutuu toteuttamaan porvaripuolueiden talouspolitiikkaa.
– Jos ajattelee sitä, millä teemoilla nykyiset hallitusryhmät kävivät vaaleja, noista kolmesta ryhmästä perussuomalaiset oli se puolue, joka joutui liikahtamaan eniten sivuun omasta linjastaan ja tinkimään tavoitteistaan.
– Ennen kaikkea hallituksen talouspolitiikka näyttää kaikkein vähiten perussuomalaiselta. Se näyttää eniten kokoomuslaiselta, ja [pääministeri] Juha Sipilän keskustalle se käy aivan hyvin. Perussuomalaisten kannattajissa on pienituloisia ryhmiä, ja heille tämä talouspolitiikka, jota perussuomalaiset on ollut mukana tekemässä, on ollut vaikea pala nieltäväksi.
Soini on aiemmin useaan otteeseen sanonut, että asioihin pystytään vaikuttamaan hallituksen sisältä. Tällä Soini on viitannut siihen, että vaikka hallituspolitiikka ei ole aina perussuomalaisten mieleen, hallituksessa kannattaa pysyä ja yrittää vaikuttaa niin paljon kuin mahdollista.
– Se viesti on mennyt aika hyvin läpi omalle väelle.
Jokisipilä arvioi, että Soinin asemaa puoluejohtajana ei voi verrata muiden puolueiden vastaaviin; muissa puolueissa ei hänen mukaansa tarvitse edes epäonnistua, että puheenjohtaja on liipasimella. Soinin perussuomalaisilla menee heikosti, mutta enemmistö kyselyyn vastanneista vaikuttajista seisoo johtajansa takana.
– Puolueessa ymmärretään Soinin valtavat saavutukset. Timo Soini on tehnyt poliittista historiaa ensin nostamalla ryhmänsä eduskunnan pienimmästä suurimpien joukkoon vaalien 2011 jytkyllä, sitten vakiinnuttamalla puolueen aseman vaaleissa 2015, ja sen jälkeen viemällä puolueensa hallitukseen ja pitämällä sen paineista huolimatta yhtenäisenä.
– Populistiset puolueet ovat lähes poikkeuksetta ajautuneet hallitusvastuussa suuriin vaikeuksiin ja ankaraan sisäiseen käymistilaan. Näin tapahtui SMP:lle 1980-luvulla, mutta perussuomalaisissa tällaisesta ole merkkejä. Se, mitä tapahtuu seuraavien eduskuntavaalien jälkeen, on tietysti kokonaan eri asia.
LM-kyselyyn vastasi 77 piirihallitusten jäsentä, 86 paikallisosaston tai jonkin muun puolueen alaisen järjestön puheenjohtajaa, 11 kansanedustajaa sekä 33 jossain muussa tehtävässä toimivaa perussuomalaista.