Kuivaniemen Vatungin kalahallista on nurkattu jokunen neliö tuiki tavallisen näköiselle vesialtaalle, jossa akselin varassa liikkuu ympyrää kasvatuskoreja. Koreissa on ollut noin kuukauden ajan kasvamassa satoja jokirapuja.
Allas on kuivaniemeläisen teknikon ja keksijän Veikko Väntäsen ideoiman, kehittämän ja Suomessa patentoiman intensiivikasvatusmenetelmän ensimmäinen yksikkö, jonka toimivuutta on lähdetty tutkimaan kolmivuotisella projektilla. Väntäsen patentinhakuaikana tuli peratuksi se, ettei vastaavaa menetelmää ole missään muualla maailmassa. Keksintö on yksinkertainen niin kuin hyvät ajatukset aina ovat.
"Odotan, että tästä tulee taloudellisesti ja teknisesti toimiva kasvatusmuoto. Nyt pilotti- ja tutkimusprojektin aikana testaamme ja kehittelemme laitteistoa, tutkimme viljelykiertoa, vedenkäsittelyä ja rapujen käyttäytymistä", Väntänen selostaa.
"Normaali maa-allaskasvatus on työlästä ja raskasta, tässä homma hoituu suorin vartaloin."
Osastonjohtaja Vesa Niemitalo Länsi-Lapin ammatti-instituutin kalatalousoppilaitokselta laskeskelee, että Väntäsen menetelmällä rapu kasvaa täyteen mittaansa 2,5-3 vuodessa, kun luonnossa kasvutahti on 8-10 vuotta.
Avoaltaisiin verrattuna intensiivikasvatuksen kustannukset ja kasvuvauhti ovat myös aivan toista luokkaa.
Kaksi kertaa kolmen metrin kokeilualtaassa kasvatetaan reilusti kolmen avoallasaarin ravut. Kova kasvuvauhti perustuu tasalämpöiseen kierrätettävään ja bakteerisuodatettavaan veteen, joka on turvassa rapuruton hyökkäyksiltä.
Vain puoleksi toista kuukaudeksi lämpötila lasketaan, jotta sukukypsät ravut saavat levätä jonkin tovin.
Ravuilla menekkiä
Pohjoisessa ei rapuja viljellä, eikä koko maassakaan ole kasvattajia kuin puolen sataa; hekin hoivaavat saksiniekkoja sivuelinkeinonaan.
Jokirapu valittiin kasvatuskohteeksi kahdesta syystä: Täplärapua ei pohjoiseen saa tuoda ja jokiravun hinta on keskimäärin yli kolminkertainen täplärapuun verrattuna.
Rapubiologi Japo Jussila raputietokeskuksesta Vääksystä pitää Väntäsen menetelmää erittäin mielenkiintoisena kokeiluna, joka saattaa tuoda suomalaiseen ravunkasvatukseen aivan uusia tuulia. Jussilaa kiinnostaa erityisesti reviirieläimenä tunnetun ravun sopeutuminen kasvuympäristöön, jossa lajikumppanit elävät tiheässä.
"Ravut ovat liikkuneet hyvin aktiivisesti ja käyttäytyneet luontaisesti. Kuolleisuutta ei ole ollut. Ylimmätkin arava-asunnot on asutettu", Niemitalo heittää häkkien piilopaikkojen käyttöasteesta.
Ylituotannosta ei ole pelkoa; Suomessa syötävistä ravuista joka toinen on tuotu ulkomailta.
Kuivaniemellä oman pitäjän keksijän menetelmältä odotetaan paljon.
Kunnanjohtaja Markku Kehuksen toivelistalla on päällimmäisenä työtä ja toimeliaisuutta ja ensi kesäksi mahdollisesti kasvattamo.