Pohjois-Amerikasta peräisin oleva täplärapu on tuonut mukanaan Suomen jokiin rapuruton. Kaikki Pohjois-Suomen rapujoet ovat kärsineet rutosta, joka on vähentänyt rajusti joissa alunperin elänyttä jokirapukantaa. Pyhäjoen raputuotannon elvytysprojektia vetänyt oulaistelainen Kari Ojala onkin huolissaan jokien raputilanteesta.
"Ruton tekemää vahinkoa yritetään kovasti korjata, mutta elpyminen on hidasta. Omien laskujeni mukaan 12-20 vuoden kuluttua joet saattaisivat olla jälleen kunnossa, jos niitä nyt edes kuntoon saadaan. Tämä ei ole siis mikään yhden kesän projekti."
Ojalan mukaan jokiravuilla on kova kysyntä. Ihmiset ovat valmiita maksamaan niistä hyvän hinnan. Rapujen ostajat ovatkin olleet pääasiassa yksityishenkilöitä.
Oulun Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Mikko Torssonen kertoo jokirapukannan kadonneen melkein täysin Pohjois-Suomen suurista joista. Parhaimmillaan kanta on nykyään suurempien jokien haaroissa, vaikka niistäkin vain muutamassa se on pyydystyskelpoinen.
Taistelu elintilasta
Täplärapuja on tähän mennessä istutettu, järviin joilla pinta-alaa on yhteensä 5 500 neliökilometriä ja rantaviivaa 20 000 kilometriä. Suurin osa täpläravuista pyydetään Etelä-Suomessa, eivätkä ne sovi Pohjanmaalle. Ojalan mukaan pohjoisen jokiin täplärapu on tuotu tahallaan tai vahingossa.
"Eihän me sitä tänne itse istutettaisi kun tiedetään, että jokirapu ja täplärapu eivät pysty elämään samassa joessa. Onko kyseessä vahinko vai mikä, sitä en tiedä sanoa."
Jo viime vuonna Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella oltiin huolissaan täplärapujen kasvasta määrästä Suomen järvissä ja joissa.
Normaali rapukesä
Yleisesti ottaen Suomen rapukesä ei ole vielä tuhoon tuomittu. Juhannuksen jälkeinen helleaalto ja vesien nopea lämpeneminen ovat kuitenkin antaneet uutta toivoa rapukannan elpymisen suhteen. Uusien arvioiden mukaan kesän rapumäärä saattaa sittenkin pysyä normaalilla tasolla. Vielä alkukesästä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan kesän rapusaalis olisi jäämässä normaalia huomattavasti pienemmäksi.
Rapubiologi Ari Mannosen mukaan viileä kevät ennakoi alunperin heikkoa rapukesää.
"Kaikki arviot on tehty ihan näppituntumalla. Ensi viikolla tehdään ensimmäiset koeravustukset, jolloin saadaan konkreettista tietoa kannan kehittymisestä. Vaikka tilanne näyttää nyt paremmalta, niin missään nimessä loistavaa rapukesää ei silti ole luvassa."
Mannonen kertoo rapusaaliin määrän olevan kiinni yhdestä viikosta. Hyvä saalis on luvassa, jos ravut ehtivät vaihtamaan kuorensa ennen ravustuskauden alkua.
Muutamat lähiviikot ovat nyt ratkaisevassa asemassa ravustuskauden alkaessa 21. heinäkuuta.