Kaupunginhallitus esittää valtuustolle Haapavedellä, ettei Jokiluonnon tietokeskusta rakenneta siinä muodossa kuin hankkeessa on tähän saakka kaavailtu.
Varsinaista rakennushanketta ei tässä vaiheessa toteuteta, vaan selvitystyöstä poimitaan muutamia osa-alueita jatkosuunnitteluun. Kaupunginhallitus totesi, ettei massiivisella luontokeskuksella ole edellytyksiä taloudellisesti kannattavaan toimintaan.
Jokiluonnon tietokeskusta on ideoitu, valmisteltu ja selvitetty Haapavedellä jo usean vuoden ajan. Selvittelyn lopputuloksena syntyi keskuksen liiketoimintasuunnitelma. Selvittelyn yhteydessä on etsitty myös yksityisiä kumppaneita hankkeen toteuttajiksi, mutta varteenotettavia sellaisia ei ole löytynyt.
Kylpyläsaareen suunniteltu luontokeskuksen päärakennus olisi maksanut noin viisi miljoonaa euroa, johon olisi ollut mahdollista saada TE-keskuksen avustusta enintään puolet.
Muitakin matka-
kohteita tarvittaisiin
Keskuksen vuosibudjetti olisi noussut 1,5 miljoonaan euroon, joka olisi edellyttänyt noin 30 000 kävijää vuosittain. Kaupunginjohtaja Jouko Luukkonen toteaa muistiossaan, ettei noin suuri kävijämäärä ole realistinen ilman muita houkuttelevia matkailukohteita.
Kaupunginjohtaja arvioi, että keskuksen rahoituksen päävastuu jäisi kaupungille. Tämäntyyppisissä kohteissa ylläpitäjän omarahoitusosuus on ilman pääomakustannuksiakin noin 30 prosenttia. Se merkitsisi 500 000 euron vuotuista kulua kaupungille.
Jokiluontokeskuksen esiselvitykset eivät kuitenkaan menneet täysin hukkaan.
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunki jatkaa valmistelua ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen perustamiseksi yhteistyössä yliopistojen, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymän kanssa.
Kylpyläsaaren leirintäalueelle esitetään laadittavaksi oma kehittämissuunnitelma, jolle haetaan leader-rahoitusta. Myös muita selvityksissä esiin nousseita matkailuideoita tutkitaan. Esille ovat nousseet muun muassa yleisöakvaario ja virtuaaliluontokeskus.