Suomessa jokikunnostukset ovat olleet lähes poikkeuksetta kalataloudellisia kunnostuksia, mutta ensimmäisten tutkimustulosten perusteella anti lohikaloille näyttäisikin jäävän laihaksi: ne eivät toimenpiteistä juurikaan hyödy.
Yllättävästä tutkimustuloksesta kertoi Oulun yliopiston professori Timo Muotka Oulangan tutkimusaseman juhlaseminaarissa perjantaina.
Muotkan mielestä olennainen kysymys kuitenkin kuuluu, voivatko "yhden päämäärän kunnostukset" palvella koko jokiluonnon monimuotoisuuden suojelua.
Toistaiseksi ei siis hänen mukaansa voida sanoa, että taimenta voitaisiin pitää virtavesien suojelun sateenkaarilajina, jonka suojelu ja hoito hyödyttävät koko jokiluontoa. "Jokikunnostusten seuranta on ollut maassamme erittäin puutteellista", hän huomautti.
Kunnostusten vaikutukset jokiekosysteemin toimintoihin ovat kuitenkin olleet pääosin myönteisiä. "Meikäläiset kunnostukset näyttäisivät erityisesti tehostavan joen pidäytyskapasiteettia rantavyöhykkeestä peräisin olevan eloperäisen aineksen suhteen, jota useat vesiselkärangattomat käyttävät ravintonaan."
Muotka muistutti, ettei ekologisten kriteerien täyttyminen vielä takaa onnistunutta kunnostusta, vaan onnistumista tulee arvioida myös sosioekonomisesta näkökulmasta. Esimerkiksi maanomistajien ja erilaisten käyttäjäryhmien tyytyväisyyttä tuloksiin tulee tarkastella.
Ekosysteemikunnostuksen tutkimuksen ja opetuksenkin tulee olla Muotkan mielestä monitieteistä.
Oululaisen vesiekologian hän kertoi pyrkivän profiloitumaan sisävesien hoitoon ja kunnostukseen korostaen biodiversiteettinäkökulmaa ja maa- ja vesiekosysteemien yhdennettyä hoitoa.