Kemijoen pääuoman viimeisen rakentamattoman osan käytöstä on erilaisia näkemyksiä. Kyseessä on Rovaniemen ympäristössä noin 60 kilometriä suurjokea, joka on säilynyt lähes luonnontilaisena vedenpinnan korkeuden säännöstelyä lukuun ottamatta.
Tällä Sierilän alueella on koskia, harjuksen luonnonmukaista lisääntymistä, hyviä lohen kutualueita. Urheilukalastuksen kehittämiselle on suuri potentiaali, nykykapasiteetti on ensi kesältä kokonaan varattu.
Etäisyys Rovaniemeltä on vain noin 20 kilometriä, joten tästä saisi hyvän täydennyksen ja houkuttimen Rovaniemen matkailuun, joka vielä näyttää lepäilevän Joulupukin varassa.
Rovaniemi voisi laajentaa näkökulmaa ottamalla kehityskohteeksi paitsi Ounasjoen, myös Sierilän matkailun. Tämä 60 kilometrin osa on kuitenkin luokiteltu “voimakkaasti muutetuksi”, kuin ennakoiden Kemijoki Oy:n intressejä rakentaa tälle viimeiselle osalle Sierilän voimala.
Joen luonnonmukaisuutta kuvaa, että sieltä on vuonna 2017 löydetty jokihelmisimpukka eli raakku, direktiivien tiukasti suojelema laji.
Raakkukartoitus on tehty, mutta mitään tietoja ei ole vielä annettu julkisuuteen. Raakku kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen II lajeihin, joiden kantojen säilyttämiseksi suositellaan Natura 2000 -alueiden perustamista.
Raakkuun liittyy myös melkoinen taloudellinen intressi sille määritellyn luontoarvon takia, koska Sierilän alueella saattaa olla paljon raakkuja. Tämän pitäisi selvitä kartoituksen tuloksista.
Demokratiassa päätöksenteon pohjaksi tulisi antaa käytettävissä oleva tieto, arvio raakkujen kokonaistilanteesta, mitä tehdään vuosi sitten yllättäen löydetyn luonnonvaran säilyttämiseksi.
Tämä tieto on oleellista Sierilän voimalaitossuunnitelman kannattavuutta arvioitaesa. Kemijoki Oy:n omistajatahot kenties harkitsevat myös jokihelmisimpukka -näkökulmasta omaa imagoaan, samoin hallitus vastuullisuuttaan Sierilän voimala -hankkeessa.
Korkein hallinto-oikeus antoi Sierilän voimalalle luvan, mutta luvassa oli luonnonsuojeluun liittyviä ehtoja, eikä tällöin ollut tiedossa esimerkiksi jokihelmisimpukkaesiintymä.
Sierilän voimalaa perustellaan säätövoiman tarpeella. Viime vuosina on tilanne nopeasti muuttunut, vaihtoehtoja on, esimerkiksi kasvihuoneiden valaistuksen vähentäminen kulutushuippujen aikana on keino saada säätövoimaa. Ei tarvitse uhrata arvokasta suurjokea siihen!
Tänä vuonna on Isohaarasta noussut jo noin 5 000 lohta ja taimenta, osa villiä, osa istutettuja. Nyt alkavat siirtoistutusten ja ylisiirtojen vaikutukset tuntua. Isohaaran ahtaaseen paikkaan rakennettu tekninen kalatie toimii!
Hallituksen kärkihankkeita on vaelluskalojen palauttaminen, kalatiet pitäisi rakentaa Kemijoen pääuomaan. Aikoinaan lohi elätti myös Itä-Lapin. Nyt siellä on jäljellä luonnontilainen suurjoki, Ylinen Kemijoki – erinomainen alusta kalastusmatkailun kehittämiselle ja pysyville työpaikoille – edellyttäen ettei vettä saastuteta kaivosten päästöillä.
Marjatta Näätänen
filosofian tohtori
Helsinki
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.