Kemijoesta on rakennettu kolme neljäsosaa, ja jokiyhtiöt rakentaisivat mielellään loputkin, kuten voimalat ja tekojärvet Kemijoen itäiseen haaraan ja Ounasjokeen. Ei ole kuitenkaan huomioita joen monikäyttömuotoja, joita ovat tulvasuojelu, kalojen vaellukset, vesiliikenne, monimuotoisuus eli biodiversiteetti, virkistys sekä tutkimus ja opetus.
Eri osapuolet ovat kaivautuneet niin syvälle poteroihinsa, etteivät hahmota kokonaisuutta. Monikäyttöä olisi saatava koordinoimaan puolueeton taho, joka voisi olla Lapin yliopisto.
Rovaniemellä ja Kittilässä tulvat voidaan torjua osittain vanhan jokitermin mukaisesti putailla eli ohitusuomilla. Putaan virtaama määräytyy tulvan koon perusteella.