Jokien saastuminen uhkaa miljoonien bangladeshilaisten terveyttä ja toimeentuloa. Jokien alennustilaa symbolisoi pääkaupungin Dhakan kautta virtaava mahtava Buriganga, joka kerran oli kaupungin elämänlanka, mutta nykyään lähinnä haiseva ympäristöongelma.
Teollisuuden ja kotitalouksien jätteiden huoleton dumppaaminen Burigangaan on tehnyt siitä yhden Bangladeshin saastuneimmista joista.
"Burigangan vesi on nyt niin saastunutta, että kaikki kalat ovat kuolleet. Yhä lisääntyvä saasta ja ihmisten jätteet ovat tehneet siitä kuin mustaa hyytelöä. Jopa joen poikki soutaminen on vaikeaa, koska vesi haisee niin pahalta", ympäristöasiantuntija Ainun Nishat kuvailee.
Bangladeshin läpi risteilee 230 pientä ja suurta jokea. Suurelle osalle maan 140 miljoonasta asukkaasta joet ovat elintärkeitä liikkumisen ja toimeentulon kannalta. Monet joista ovat kuitenkin kuivumassa tai tukehtumassa saasteisiin ja laittomaan valjastamiseen.
Viranomaiset eivät puutu
Maailmanpankin tutkimuksen mukaan neljään Dhakan ympäristössä sijaitsevaan suureen jokeen - Burigangaan, Shitalakhyaan, Turagiin ja Baluun - päätyy päivittäin 1,5 miljoonan kuutiometrin verran jätevettä. Jätevedet ovat peräisin lähialueiden noin 7 000 teollisuuslaitoksesta. Tämän päälle joet saavat niskaansa vielä 0,5 miljoonaa kuutiota jätteitä muista lähteistä.
Ongelmia pahentaa jokien laiton valjastaminen, mikä estää niiden vapaan virtaamisen. Jokiin päätyy myös lääkejätteitä ja jokivarsien ihmisten jätöksiä. Seurauksena on, etteivät vettä voi käyttää sen paremmin ihmiset kuin eläimetkään.
"Valitettavasti kaikki nämä ikävät asiat tapahtuvat viranomaisten tieten", sanoo professori Abdullah Abu Saeed, joka on mukana kampanjoimassa Burigangan pelastamisen puolesta.
Huomattavimpien saastuttajien joukossa ovat Burigangan reunamilla sijaitsevat kymmenet nahkatehtaat, joita hallitus on pyytänyt siirtymään syrjemmälle. Hallitus on myös määrännyt laittomat valjastajat ja rakentajat vapauttamaan joen.
Ympäristöryhmien mukaan viranomaisten määräykset jäävät kuitenkin yleensä tehottomiksi. Niistä selvitään lahjonnalla tai poliittisilla lehmänkaupoilla.
Kemikaaleja pohjaveteen
Dhakassa asuu kaikkiaan 12 miljoonaa ihmistä, jotka ottavat joesta juomavettä. Joki on tärkeä myös kalastajille ja kauppatavaroiden kuljettajille. Kalastaminen tosin alkaa olla vaikeaa.
"Saasteet ovat syöneet kaiken hapen Burigangasta, ja me pidämmekin sitä biologisesti kuolleena", Maailmanpankin ympäristöasiantuntija Khawaja Minnatullah sanoo.
Hänen mukaansa joessa ei ole enää elämää lukuunottamatta ilman happea selviäviä organismeja. Uhkana on myös, että jätteiden mukana tulevat kemikaalit, kuten kromi ja kadium, etenevät vähitellen pohjaveteen.
"Jos saasteita ei saada hallintaan, edessä on vakava terveyskriisi vuodessa tai parissa", Minnatullah sanoo.
Bangladeshissa tuli vuonna 1995 voimaan laki, jonka mukaan kaikkien teollisuuslaitosten on käytettävä jätteenkäsittelylaitoksia jokien säästämiseksi. Monet kuitenkin kiertävät lakia, koska pitävät käsittelyä liian kalliina. Kaikesta huolimatta ympäristönsuojelijat ovat toiveikkaita.
"Vielä vähän aikaa sitten Singaporejoki oli kuin meidän Burigangamme. Mutta joki puhdistettiin, ja nykyään se on taas suuri luonnonvara", sanoo M.A. Matin Bangladeshin ympäristöliikkeestä.
