Maailmankuulu sopraano Soile Isokoski saapuu Ylivieskaan sukujuurilleen, kun hän pitää Ylivieskatalo Akustiikan avajaiskonsertin pianistinsa Marita Viitasalon kanssa sunnuntaina. Ylivieska on hänen lapsuudenmaisemaansa, josta hän muistaa kotinsa Suvannon pappilan ihanan koivukujan ja joen.
"Mukavalta tuntuu tulla esiintymään Ylivieskaan. Lapsuuden kansakouluajalta on mukavia muistoja", sanoo kymmenvuotiaaksi Ylivieskassa asunut Isokoski. Hänen isänsä oli Ylivieskassa kappalaisena, ja perhe asui pappilassa Kalajoen rannassa.
"Joessa kesäisin liottiin, ja sain jopa korvatulehduksen ja jouduin siitä syystä kuumana kesänä uintikieltoon. Äiti osti tahallaan vaikeasti kuivuvan uimapuvun. Puvun piti olla kuiva ennen kuin pääsin uudelleen uimaan. Puku, jossa oli rypytystä, ei kuivunut ikinä", hän muistelee.
Soile Isokoski kävi 1960-luvun Ylivieskassa Katajan kansakoulua toisin kuin muut sisarukset, jotka kävivät keskuskoulua. Katajan koulussa oli tilaa, kun hän aloitti koulunsa kuusivuotiaana. Keskuskouluun mahtuivat tuolloin vain oppivelvollisuusikäiset.
"Koulumatka tuntui lapsena pitkältä. Tein sen kävellen, pyörällä, potkurilla tai suksilla. Kaaduin usein pyörällä niin, että polvet olivat verillä, kun palasin kotiin."
Ylivieskassa Soile Isokoski on vieraillut vain satunnaisesti, kerran tai kaksi sitten lapsuudenvuosien. "Isän sukulaisiakaan Raudaskylässä ei ole niin läheisiä, että oltaisiin pidetty yhteyttä, eikä Suvannon pappilan naapureihinkaan. Vierailuilla Ylivieskaan en voi kehua ollenkaan, valitettavasti. Äiti ja siskot ovat pitäneet enemmän yhteyksiä."
Ylivieskan sali jännittää
Soile Isokoski ja Marita Viitasalo halusivat valita Ylivieskatalo Akustiikan avajaiskonserttiin suomalaista ja keväisempää musiikkia. "Kysymys on juhlakonsertista, sekin vaikuttaa", Isokoski sanoo. Toivomuksiakin otetaan huomioon, mutta nyt niitä ei esitetty.
Suomalaisilta säveltäjiltä konsertissa kuullaan Yrjö Kilpisen, Aulis Sallisen ja Toivo Kuulan lauluja. Ulkomaisia säveltäjänimiä ovat Franz Schubert, Edvard Grieg ja Richard Strauss.
Salin koolla ei hänen mukaansa ole mitään merkitystä hänen esiintymisensä kannalta. Hän on konsertoinut Viitasalon kanssa esimerkiksi lähellä sijaitsevassa Raahe-salissa.
"Siellä mietittiin jopa nauhoitusten tekoa. Salissa on tosi hyvä akustiikka. Tila on pieni ja intiimi, sellainen, jota lied, piano ja laulu kaipaakin."
"Pienessäkin tilassa, jos se on huonosti suunniteltu, voi tuntea olonsa yksinäiseksi", hän huomauttaa.
Ylivieskan salia Isokoski odottaa jännityksellä. Paikkamääränsä puolesta sali on hänen mielestään hyvänkokoinen näihin ympyröihin.
Soile Isokoski saapui Itävallasta Suomeen tiistaina, mutta ei aivan ehtinyt mukaan tilaisuuteen, jossa oli tarkoitus ojentaa hänelle Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajien laulumusiikin kunniakirja. Se myönnettiin hänen ja Berliinin radion sinfoniaorkesterin levystä Richard Straussin Orkesterisäestyksellisiä lauluja, Vier letzte Lieder. Hän vastaanotti kunniakirjan myöhemmin.
Pääsiäinen Suomessa
Seuraava konsertti Soile Isokoskella on viikon päästä Helsingissä Kansallisoopperassa. Pääsiäisen ajan hän viettää Pohjois-Suomessa perheen parissa. "Toivon, että pääsiäisen tienoilla olisi vielä lunta, että voisin hiihdellä."
Vapaan jälkeen hän levyttää Helsingin kaupunginorkesterin kanssa suomalaista hengellistä musiikkia. Sen jälkeen hän matkustaa taas ulkomaille. Münchenin filharmonisen orkesterin kanssa on pari konserttia. Toukokuussa on orkesteri- ja liedkonsertteja Saksassa ja Ranskassa. Kesä menee Itävallassa Wienissä ja Saltzburgissa.
Pohjois-Suomessa Isokoskea kuullaan seuraavan kerran Raahessa syyskuussa. Oulussa hän konsertoi syyskuussa 2004.
Se, kuullaanko häntä Ylivieskassa vastaisuudessakin, on Soile Isokosken mukaan ennen muuta aikakysymys. "Jos on innokas järjestäjä, joka jaksaa pyytää ja odottaa. Raahen kokemus oli myönteinen, ja nyt tulee toinen konsertti."