Jokerit on hakenut täysosumaa eli jääkiekon SM-liigan mestaruutta ehkä kiivaammin kuin mikään toinen joukkue viime vuosina. Helsinkiläisseura kulki menestyksen kukkuloilla 1990-luvulla ja saavutti neljä mestaruutta kuuden kauden aikana ja menestyi myös eurokaukaloissa erinomaisesti.
Kevään 1997 jälkeen juhlarintamalla on ollut hiljaista. Liigan varakkaimpiin luettava seura ei ole onnistunut tavoitteissaan kotipesässään Helsingin Areenalla, joka valmistui vuoden 1997 MM-kisoihin vain hetki helsinkiläisseuran mestaruushumun jälkeen.
Jokerien menestymistä Töölön jäähallissa kutsuttiin "tuhkimotarinaksi", kun miljoonavelkainen seura nousi ensin kiekkokartalla eliittiin ja kartutti sitten tasaisen varmasti talouttaan. Nyt Raimo Summasen on määrä ensimmäisellä päävalmentajakaudellaan osoittaa, että Helsingin Töölöstä noin kilometrin päässä sijaitsevan Ilmalan Areenan isännät voivat myös yltää mestareiksi.
Matala profiili
Voittoisan välierän jälkeen Summanen piti syvimmät ajatukset sisällään, sillä HPK-taiston jälkeen maali vasta häämötti kierroksen päässä. Kauden tärkeimmän ja kriittisimmän hetken kynnyksellä impulsiivisuudestaankin tunnettu valmentaja vaikutti liki hypnoottisen rauhalliselta.
”Olen ylpeä joukkueesta. Se nousi kolme kertaa takaa vahvasti”, Summanen suitsutti omiensa voimia HPK:n kaatamisessa.
Tällä ja varhaisemmillakin kausilla Summasen kerrottiin korottavan ääntään pukukopissa joukkuetta ohjeistaessaan kärkkäästi. Tärkeiden ottelujen alla valmentaja on kuitenkin viisaasti vaiennut. Hiljaisuus voi puhutella joukkuetta joskus tehokkaammin kuin kovat ärräpäät. Jokerit hävisi runkosarjan kuusi viimeistä otteluaan, mutta esiintyi puolivälierissä ja välierissä kurinalaisesti sekä tehokkaan vahvasti.
Etenkin Jokerien ylivoimapeli petraantui huimasti, ja Jokerit on nyt tehokkain jäähyjen hyödyntäjä pudotuspeleissä. Finaalivastus Tappara on toisaalta tehokkain rangaistusten tappaja, joten asetelma on mielenkiintoinen.
Nyt ilman johtohahmoa
Jokerien joukkueessa on ollut aikaisempina vuosina isoja johtohahmoja. Mestaruuksia rakensivat mm. Teemu Selänne, Otakar Janecky, Waltteri Immonen ja Ari Sulander. Edellisen kerran helsinkiläisseuran yltäessä loppuotteluun, keväällä 2000, muuan Esa Tikkanen piti ääntä niin jäällä kuin muuallakin.
”Summanen huutaa ja Erkka Westerlund rauhoittaa häntä”, Tikkanen kuvasi tuolloin apuvalmentaja Summasen ja Westerlundin työnjakoa leikkisästi.
Summanen luonnehti myös värikkäästi Tikkasen panosta pelien ulkopuolella Jokereissa.
”Kyllä se vei meitä välillä aika lailla”, valmentaja myönsi jälkeenpäin Tikkasen taitavuuden kaukalon ulkopuolellakin.
Kuluvalla kaudella Jokerien joukkue menetti tammikuussa kapteeninsa Ville Peltosen olkapäävamman takia loppukaudeksi. Seuran pääomistajan Harry Harkimon oivalluksesta paikkaajaksi onnistuttiin hankkimaan SaiPasta Vladimir Machulda.
Tshekkihyökkääjä on täyttänyt paikkansa erinomaisesti, sillä hän on pudotuspelien paras maalintekijä: Kärppiä ja HPK:ta vastaan Machulda teki 8 ottelussa peräti 6 maalia.
Tasaista ja paljon vartija
Kaikkiaan Jokerien ryhmä on hyvin tasapainoinen. Niin jäällä kuin pukukopissakin on neljä kovin tasavahvaa ketjua ja kolme puolustajaparia.
Maalin vartioinnista vastaa 18-vuotias lahjakkuus Kari Lehtonen. Hänet varataan NHL:ään tulevana kesänä 10 parhaan joukossa, mahdollisesti aivan kärjessä ja ehkä jopa numerolla 1.
”Meillä on hyvin yhtenäinen porukka. Kukaan ei oikeastaan ole paljon muita enempää äänessä. Tietenkin on joitakin niin sanottuja kaveriporukoita, mutta kukaan ei ole sillä tavalla oikeastaan johtajapelaaja”, laitahyökkääjä Tomek Valtonen selvitti.
Jokerien menestyminen on pitkälti kiinni maalivahti Lehtosen onnistumisesta. Nuorukainen tuntuu kylmäpäiseltä. Syksyllä Jokerit hankki Japanissa viime kaudella torjuneen kanadalaisen Jamie Ramin, koska uskottiin ettei Lehtosesta ole vielä yksin suurten sarjojen voittajaksi.
”Nautin pudotuspeleistä. Ja kyllä minä jännitän tietenkin vähän, mutta se tuntuu vain parantavan peliäni”, Lehtonen mietti.