Mistä me oikein puhuimme silloin, kun ei ollut Soneraa? Emme mistään. Eihän silloin ollut kännykkääkään. Ennen kännykkää suomalainen ei ole puhunut mitään, paitsi päissään, ja sitä hän ei muista. Vasta Sonera on tuonut meille sekä puheenaiheita että —välineitä. Kiitos siitä.
Nyt vain tuppaa huolettamaan, riittääkö edes Sonerassa joka viikoksi uutta puhuttavaa. Tähän asti on kyllä riittänyt. On saatu päivitellä umtsin ostamista. On kummasteltu nettikirjaa. On ihmetelty hallituksen tietämättömyyttä. On naurettu yksittäisten ministerien ja muiden herrojen typeryydelle. On kauhisteltu työntekijöiden salakuuntelua. Ja niin edelleen.
Tulevaisuuskin näyttää turvatulta ainakin jouluun saakka. Suvi-Anne Siimeksen toilailuilla selvittäneen vielä muutama viikko. Sitten äimistellään Soneran vaikutusta vaaleihin, pilkataan kepua jeesustelusta viikko tai pari ja syytetään demareita peittely-yrityksistä. Oma aikansa menee siihenkin, kun taas muistetaan, että oikeastaan kokoomus oli pahimmin vastuussa koko sotkusta.
Noilla soneroilla selvittäneen jonnekin loppiaisen tienoille. Mutta siitä on vaaleihin vielä pari kuukautta. Mistä löydetään lisäpotkua sinne asti? Kannattaa huomata, että juttujen pitää vain koventua, jotta ne jaksavat jatkuvasti kiinnostaa.
Hakematta tulee mieleen sellainen mahdollisuus, että Sonera paljastuu suomalaisten hiihtokarpaasien sponsoriksi. Eihän se sinänsä mitään, mutta jospa käykin ilmi, että sponsorisopimus on tehty vasta Lahden MM-kisojen jälkeen! Siihen kaatuu Telia-fuusio, kun ruotsalaiset kieltäytyvät yhteistyöstä huijarifirman kanssa. Asiassa riittää pulisemista ainakin seuraavien MM-hiihtojen tuolle puolen.
Vielä kovempi juttu olisi paljastus, jonka mukaan Osama bin Laden piileskelee Soneran pääkonttorin pannuhuoneessa. Konsernin ylimmät johtajat kieltäisivät tietäneensä asiasta mitään, sillä he olivat luulleet Osamaa talonmieheksi ja myöntäneet tälle miljoonan euron optiot.
Tuo sensaatio puhuttaisi varmaan kesän kynnykselle, ja siitä päästäisiin syksyyn saakka, kun George W. Bushin uhkaisi Soneraa pommituksilla. Uhkaus synnyttäisi Suomessa kansanliikkeen rakkaan yhtiömme puolustamiseksi. Siinä kuluisi rattoisasti kuukausi, ehkä parikin.
Ensi vuoden loppupuolelle tarvitaan jo jotain todellista jytkettä, jotta Sonera jaksaisi yhä kiinnostaa. Ja mistäkö sitä saadaan? Seksistä tietysti, sitähän ei ole Soneran yhteydessä käsitelty vielä lainkaan. Vielä nyt on vaikea tarkalleen sanoa, minkälainen seksiskandaali jaksaisi kantaa vuoden päästä, mutta arvatenkin sen pitäisi olla sitä luokkaa, että Olli-Pekka Heinonen paljastuisi Kaj-Erik Relanderin ja Tarja Halosen aviottomaksi lapseksi.