Ryhmä Ylivieskan Rahkolan koulun kuudesluokkalaisia istuu pöydän äärellä Teknokkaassa. Pöydällä on erivärisiä papereita, foliota, sormiparistoja, niittejä, summereita ja ledejä. Lasten touhuamista katsellessa ulkopuoliselle nousee pakosta mieleen kysymys: Miksei minun aikanani tehty koulussa tällaista?
Koululaiset askartelevat ovikelloa, joka toimii kalvokytkimellä. Ammattikorkeakouluopiskelija Sami Lehto neuvoo kuinka yksinkertaisilla tarvikkeilla jopa peruskoulun pienimmät lapset tekevät ovikellon. Lehdon neuvoilla ja lasten luovuudella syntyykin jokaiselle omannäköinen ja toimiva ovikello, jonka voi laittaa vaikka oman huoneen oveen.
Teknologiakasvatus peruskouluihin
"Tämä oli helpompaa kuin aluksi luulin", sanoo askartelusta innostunut Laura Ala-Anttila.Teknologiakasvatus on tullut peruskouluihin uusien opetussuunnitelmien myötä. Oudolta kuulostavan sanahirviön takaa löytyy kuitenkin ymmärrettävä ajatus: Koululaiset halutaan kasvattaa ymmärtämään teknologiaa, ei vain käyttämään sitä.
"Ihmiset hyödyntävät paljon tekniikkaa ja heillä on käytössään laitteet ja autot. Silti vieraannumme tekniikasta, emmekä osaa kohta omin käsin tehdä mitään", harmittelee Teknokkaan kehitysjohtaja Leena Uotila.
"Teknologiakasvatusta täytyy antaa jo peruskoulun alemmilla luokilla, kun lapsilla ei ole vielä ennakkoluuloja. Siirryttäessä ylemmille luokille nuorilla on jo asenteita, joita on tuolloin vaikeampi muuttaa."
Tekemistä ja oivaltamista
Teknologiakasvatuksella halutaan myös kitkeä tytöistä pois niin sanottu konekammo. Uotila myös painottaa, ettei teknologian opetuksessa ainoastaan ohjelmoida.
"Ohjelmointi on työkalu, ei sisältö. Myös lasten omaan luovuuteen täytyy antaa tilaa."
Ylivieskan Teknokas järjestää koululaisille työpajoja, joissa lapset pääsevät omin käsin tekemään, kokeilemaan, luomaan ja onnistumaan. Mikä olisikaan antoisampaa kuin nähdä pienen koululaisen tekevän liikkuvan hyönteisen sähkömoottorin avulla ja huomaavan tämän jälkeen, että samaa epäkeskoa toimintaperiaatetta käytetään myös kännyköiden värinähälyttimissä.
"Sen jälkeen, kun lapsi on ymmärtänyt, miten jokin laite toimii, voidaan taitoja kehittää ja soveltaa uusiin asioihin. Eräs koululainen oppi tekemään kalvokytkimellä ovikellon ja halusi soveltaa samaa tekniikkaa postilaatikkoon. Kun posti tippui laatikkoon, syttyi kotona sisällä lamppu, josta tiesi, että posti on noudettavissa laatikosta", kertoo Uotila.
Rahkolan koulun opettaja Marko Myllykangas pitää Teknokasta hyvänä starttina teknologiakasvatuksen edistämiselle.
"Teknokkaassa on toiminnallisuutta ja koululaisten motivaatio kasvaa, kun asioita pääsee itse tekemään. Teknokkaan tilat antavat lapsille virikkeitä ja täältä voi saada kipinän tekniikkaan", arvelee Myllykangas.
Kokeilun kautta ymmärtämiseen
Työpajojen lisäksi Teknokkaasta löytyy nähtävää ja koettavaa. Niin pienten kuin vähän isompienkin poikien suosikki on ollut RC-autorata, jossa päästään ajamaan radio-ohjattavilla autoilla ja nähdään erilaisia siltarakenteita.
Lisäksi Teknokkaasta löytyy muun muassa legorobotiikkaa, pneumatiikkaa käyttävä kaivinkone ja energiapyörä.
"Energiapyörällä tuotetaan energiaa. Pyörää polkiessa syttyvät ensin hehkulamput palamaan, sen jälkeen sähkövatkain alkaa toimia ja lopulta voidaan kuunnella radiosta uutiset", kuvaa Outila.
Uotila arvelee, että seuraava uusi aihealue Teknokkaassa on bioenergia ja sen hyödyntäminen. Lisäksi Teknokas aloittaa ensi kuussa kerhotoiminnan ja keväällä otetaan vastaan luokkaretkivieraita.