Taudinaiheuttajat tarraavat meihin joka päivä: kaupassa, bussissa, kahvilassa, kotioloissa. Bakteereita ja viruksia ei voi paeta, mutta miksi jotkut ihmiset ovat taudinaiheuttajille tavallista helpompaa saalista?
Kun flunssavirus pyyhältää yli, miksi kaikki eivät sairastu tasapuolisesti?
Infektio-opin professori Heikki Peltola Helsingin yliopistosta kertoo, että väestö jakaantuu vastustuskyvyn suhteen Gaussin käyrälle. Noin kymmenen prosenttia onnistuu välttämään lähes kaikki flunssat ja muut tartuntataudit. Toiset kymmenen prosenttia sairastuu miltei jokaiseen liikkeellä olevaan tautiin.
"Valtaosa kuuluu siihen 80 prosenttiin, joka sairastaa keskimäärin 1-3 kertaa vuodessa jonkinasteisen hengitystieinfektion."
Kaikkein altteimpia tartuntataudeille ovat yksivuotiaat lapset, ja aina neljän viiden vuoden ikään saakka lapset sairastavat keskimäärin 5-10 hengitystieinfektiota vuodessa. Syynä on meidän nurinkurinen päivähoitojärjestelmästämme.
"Mitä enemmän lapsia on yhdessä, sitä enemmän he sairastavat. Päivähoitoryhmät ovat aivan liian suuria. Tämä on kiistattomasti osoitettu Oulussa professori Matti Uharin tekemissä tutkimuksissa. Pienissä ryhmissä lapset sairastavat vähemmän, ja äidit ja isät pysyvät paremmin töissä. Poliitikkojen olisi hoidettava tämä asia kuntoon, sillä se olisi myös taloudellisesti kannattavaa. Raha tulee moninkertaisesti takaisin", Peltola jyrähtää.
Ihanteellista ryhmäkokoa ei voi määritellä tarkasti, koska sairastavuus vähenee, mitä pienempi on ryhmä. "Järkevä ryhmäkoko voisi olla jossain kymmenen korvilla."
Vastustuskykyä piiskataan tehokkaimmin rokotteilla. Elimistöön tuikataan taudinaiheuttajan antigeeni, joka synnyttää kyseiseltä taudilta suojaavien vasta-aineiden tuotannon.
Rokotteella elimistö trimmataan reagoimaan ärhäkkäästi taudinaiheuttajaan. "Vasta-aineita alkaa ilmaantua muutamassa päivässä. Tehosterokotteella voidaan vahvistaa suojaa."
Antigeeniärsytys selittää myös sen, miksi vanhemmalla väestöllä on parempi vastustuskyky sikainfluenssaa vastaan kuin nuorilla.
"Osa vanhemman polven ihmisistä on aikoinaan saanut riittävän lähellä olevia antigeeniärsytyksiä sikasyntyistä pandemiavirusta vastaan ja pystyy viruksen kohdatessaan suojautumaan vasta-ainetuotannolla", Peltola kertoo.
"Raskausaikana äidin ja sikiön molemminpuolinen immuunipuutos on välttämätön, jotta äiti ja sikiö eivät hylkisi toisiaan. Juuri tästä johtuu, että raskaana olevat naiset ovat sikasyntyisessä influenssassa selkeä riskiryhmä. He eivät sairastu tautiin muita herkemmin, mutta he ovat jonkin verran suuremmassa vaarassa komplikaatioiden kehittymisen suhteen."
Tasapainoinen ruokavalio on hyvän vastustuskyvyn perusta. Jos ruokavalio on kunnossa, lisäravinteista ja homeopaattisista hoidoista on Heikki Peltolan mukaan hyvin vähän hyötyä.
"Kun lapsille annetaan D-vitamiinia, muuta ei juuri tarvita. Kehitysmaissa pieni määrä sinkkiä ja A-vitamiinia parantaa väestön vastustuskykyä, mutta Suomessa niistä ei tarvitse olla huolissaan. Aikuiset eivät meillä tarvitse D-vitamiinilisää vastustuskyvyn vuoksi, mutta osalla se voi olla tarpeen luuston takia."
Kaupat ja apteekit ovat täynnä uskomuslääkkeitä, joiden hyöty on kyseenalainen. "Esimerkiksi lentsuun löytyy apteekista kolmeakymmentä lääkettä, jotka eivät paranna tautia. Yskänlääke vaimentaa yskää ja siitä voi olla apua, jos yskä häiritsee yöunta, mutta ei se yskää paranna. Tulehduskipulääke laskee kuumetta, jolloin on kivempi olla, mutta ei sekään paranna kuumeen aiheuttajaa", Peltola toteaa.
Voimakkaasti markkinoitujen probioottien hyödyistä on toistaiseksi vähän näyttöä. Monet vannovat C-vitamiinin voimaan flunssan torjunnassa. "Me suomalaiset saamme tarpeeksi C-vitamiinia ravinnosta. Tutkimuksissa on tullut pientä vihjettä siihen suuntaan, että iso annos C-vitamiinia flunssan ensi oireisiin voi lievittää alkavaa tautia."
Peltola ei sen sijaan torju täysin mummon mustaherukkamehuja ja muita vanhoja kansanparannuskeinoja. "Kansanlääkkeissä on muutamia dramaattisesti vaikuttavia aineita, esimerkiksi intiaanien nuolimyrkky, jota on käytetty vuosikymmeniä anestesialääkkeenä. Hunajasta on paikallisesti käytettynä hyötyä pinnallisen haavainfektion hoidossa. Virtsan happoisuutta lisäävä karpalomehu auttaa toistuvien virtsatieinfektioiden torjunnassa."
Vastustuskykyä murentavat samat hyvin tunnetut asiat, joka altistavat esimerkiksi diabetekselle, sepelvaltimotaudille ja syöville sekä ennenaikaiselle vanhenemiselle: riittämätön liikunta, yksipuolinen ravinto, lihavuus, tupakanpoltto, alkoholin liikakäyttö.
Professori arvioi kuuluvansa itse vastustuskyvyn suhteen väestön enemmistöön. "Minulla on 1-3 lentsua vuodessa", Heikki Peltola kertoo.
Hän on pikkupoikana sairastanut kaikki tyypilliset lastentaudit ja saanut tuntumaa myös pandemiavirukseen.
Potilaana hän ei ole täysin mallikelpoinen. Hän on työnarkomaani ja sukkuloi luentomatkoilla ympäri maailmaa. "Jos sairastun lentsuun kotona, otan ibuprofeenia ja ison annoksen C-vitamiinia. Yritän ottaa iisisti ja makoilla, mutta se on tylsää, ja tulen usein aivan liian aikaisin töihin."
"Koko väestön rokotus turhaa" Professori Heikki Peltolan mielestä riskiryhmien kannattaa ottaa pandemiavirusrokote, kun se aikanaan heille tarjotaan.
"Ei kannata olla fanaattisesti rokotetta vastaan. Kun se on ostettu ja maksettu, niin mikäs siinä. Koko väestön rokottamista sen sijaan voidaan kritisoida. Itse en ole koko kansan rokottamisen kannalla."
"Minun on hyvin vaikea uskoa, että sikasyntyisestä influenssasta tulee suurta epidemiaa. Siellä täällä voi puhjeta epidemianpoikanen, mutta mitään vaikeaa epidemiaa tuskin syntyy", infektiotautien erikoistuntija sanoo.
Hän korostaa, että viruksen suhteen ei tarvitse olla peloissaan. "Virus on ollut Suomessa jo useita kuukausia, ja yksittäisiä tautitapauksia on todettu pitkin kesää ja syksyä, mutta ei epidemiaa."
Peltola muistuttaa, että Suomessa on ollut kolme suurtapahtumaa, joissa virus olisi voinut levitä helposti.
Toukokuussa Helsingissä pidettiin kansainvälinen mikrobiologian kongressi, jossa oli 8000 osanottajaa. Ei epidemiaa.
"Madonnan konsertissa kaksi prosenttia Suomen väestöstä pakkautui pienelle alueelle. Ihmiset eivät varmasti seisoneet metrin päässä toisistaan, ja ihan varmasti koskettivat toisiaan, mutta epidemiaa ei tullut."
"Taiteiden yössä Helsingissä 50 000 ihmistä pakkautui Senaatintorille niin ahtaasti, että poliisikin kuulemma pelkäsi joidenkin tallautuvan kuoliaaksi. Ei merkkiäkään epidemiasta", Heikki Peltola toteaa.