Kokoomuksen uuden puheenjohtajan Alexander Stubbin johdolla käydyt minihallitusohjelmaneuvottelut vietiin läpi joutuisasti juuri ennen juhannuspyhiä.
Nopeaa lopputulokseen pääsyä auttoi se, ettei kumpikaan päähallituspuolueista, kokoomus ja sosiaalidemokraatit, edes yrittänyt tavoitella muuta kuin jatkoa vanhalla hallituspohjalla.
Tällä viikolla tehtävänsä jättävän pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus on rakentanut raamit, joita molemmat pääpuolueet ilmoittivat etukäteen kunnioittavansa. Ja kun hallitusohjelma koottiin niin, että jokainen hallituspuolue sai läpi joitakin itselleen tärkeäksi kokemia tavoitteita, päästiin sopuun ilman suurempaa dramatiikkaa.
Tiistaina syntyvä uusi hallitus lipsuu yhdestä Kataisen hallituksen suuresta tavoitteesta: valtion velan kasvua ei yritetä saada pysähtymään enää tällä hallituskaudella vaan vasta vuonna 2018.
Velka kasvaa hieman hallitusohjelmaan sisältyvän 1,1 miljardin euron suuruisen kasvu- ja työllisyyspaketin johdosta.
Talouskasvu on tyrehtynyt nollan tuntumaan, joten piristysruisketta tarvitaan kipeästi senkin uhalla, että velkaannutaan lisää. Pelkkä leikkauslinja ei tällä hetkellä yksinkertaisesti auta. Ellei taloutta saada kasvuun, ollaan jatkuvassa leikkaus- ja kurjistumiskierteessä eikä velan kasvulle ole loppua näköpiirissä.
Hallituksen toimet ovat tärkeä yritys pukata vauhtia talouteen. Ne eivät yksistään riitä saamaan aikaan kasvua, vaan siihen tarvitaan yksityisen sektorin piristymistä.
Hallitusohjelmaan sisältyvät pieni- ja keskituloisten verotuksen helpottaminen sekä lapsivähennys lisäävät kotimaista kysyntää. Talouden kasvun kannalta on oikein, että helpotukset suunnataan juuri pieni- ja keskituloisiin. Ne ovat ryhmiä, joiden tuloista suurin osa menee suoraan kulutukseen, ja tämä tukee sitä kautta taloudellista toimeliaisuutta. Toisaalta näin toimien myös lievennetään Kataisen hallituksen päättämän lapsilisien leikkauksen kielteistä vaikutusta kulutukseen.
Pieni- ja keskituloisten lisäksi hyvää on luvassa myös yrityksille. Aikaisemmin päätetyistä windfall-verosta ja yritysten edustuskulujen verovähennysoikeuden poistosta luovutaan.
Merkittäviä panoksia on luvassa niin ikään rakentamiseen: asuntoihin, rautateihin, metroon ja raitioliikenteeseen. Kysymys on talouden elvytyksestä valtion aktiivisuudella, vaikka elvytyssanaa hallitusneuvottelijat eivät suustaan päästäneet.
Stubbin tulevan hallitus istuu ensi kevään eduskuntavaaleihin saakka. Hallitusohjelmaneuvottelujen kulku ja henki viestivät siitä, ettei hallitusta päästetä kaatumaan ennen vaaleja.
Hallitusohjelman sisältö haiskahtaa hieman tavanomaiselle hallituskauden loppusiivoukselle, jolla yritetään pehmentää aikaisemmin tehtyjä kovia ratkaisuja. Tosin niitä ei päästä pakoon. Stubbin kabinetti joutuu viemään maaliin merkittävän osan Kataisen hallituksen leikkauspäätöksistä.
Pääkirjoitus