Kokoomuksen uusi puheenjohtaja ja maan seuraava pääministeri on selvillä huomenna. Hänen täytyy heti tulla toimeen tasavallan presidentin kanssa. Siinä on omat kiemuransa.
Kisa kokoomuksen puheenjohtajan tehtävästä ja samalla maan seuraavasta pääministeristä huipentuu Lahden puoluekokouksessa huomenna. Alexander Stubb, Jan Vapaavuori ja Paula Risikko matkaavat Lahteen varsin tasaväkisinä. Eri mittausten perusteella Stubbin mahdollisuudet näyttävät parhailta.
Valinta on noin 850 puoluekokousedustajalle vaikea. Stubb on osoittanut useissa vaaleissa kykynsä kerätä ääniä. Hän puhuttelee erityisesti nuoria. Kielitaitoinen, urheilullinen ja sliipattu maailmanmies myös ärsyttää, toisinaan jopa omiaan.
Joka tapauksessa kokousedustajat joutuvat ottamaan Stubbin kansansuosion huomioon. Kun politiikka perustuu kannatuksen keräämiseen, häntä on vaikea ohittaa.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuorta kuvataan useasta suunnasta yhdeksi maan lahjakkaimmista poliitikoista. Vuodet ministerinä ovat lisänneet asiantuntemusta ja poliittisen pelin osaamista. Vapaavuori on tuonut esimerkiksi nuoruutensa rikostuomiot julki niin taitavasti, että häntä on niillä enää julkisuudessa hankala kampittaa.
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko on puolueensa arvokonservatiiveihin kuuluva tahtonainen, joka kuitenkin on vieläkin joiltakin osin politiikan kirjoittamaton kortti. Hän on noussut kokoomuksen raskaaseen sarjaan hyvin nopeasti.
Risikko saa etua sukupuolestaan. Hän on samasta vaalipiiristä kuin Jutta Urpilainen, jonka syrjäyttäminen demarien puoluejohdosta toi heti sympatiaääniä europarlamenttiin valitulle Miapetra Kumpula-Natrille. Naiset saattavat hyvinkin yhdistyä Risikon taakse.
Yhtä asiaa ehdokkaat eivät kuitenkaan ole juurikaan julkisesti käsitelleet: välejään tasavallan presidentti Sauli Niinistöön. Vaikka nykyisen perustuslain aikana presidentin muodolliset valtaoikeudet ovat kovin kapoiset, pääministerin on silti tultava presidentin kanssa hyvin toimeen. Ja jokaisella kolmella on tässä suhteessa arka paikkansa.
Vapaavuori toimi Sauli Niinistön avustajana tämän ollessa oikeusministerinä Lipposen ensimmäisessä hallituksessa.
Vapaavuori joutui jättämään tehtävänsä rikostuomioiden tultua julki mediassa. Nykyisen perustuslain aikana ”eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään”. Niinistö siis nimittäisi Vapaavuoren tapauksessa pääministeriksi miehen, joka ei voinut toimia hänen avustajanaan.
Stubbin kohdalla jännitteitä syntyy ulkopolitiikan saralla. Stubb liputtaa avoimesti Suomen Nato-jäsenyyden puolesta. Niinistö, joka siis johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, on julkisesti sanonut, ettei usko seuraavan hallituksen ohjelmaan kirjattavan Nato-hakemusta. Tämä linjaus on Stubbinkin nieltävä, olipa mitä mieltä Natosta tahansa.
Risikon pulmat liittyvät talouteen. Niinistö on kauhistellut valtiontalouden alijäämiä eikä katsele suopein silmin hallituksen soteräpiköintiä. Uudistus on pakko saada aikaan velkaantumisen lopettamiseksi. Sote-uudistuksen saralla Risikon saavutukset eivät vakuuta, riittävää johtajuutta ei ole syntynyt.