Rikollisuuden liikevaihto nousee koko maailman mittakaavassa joidenkin arvioiden mukaan suuremmaksi kuin aseteollisuuden liikevaihto. Suuremman dollarivuoren hamuaa vuosittain vain öljyteollisuus, mutta senkin sisällä väitetään piilevän ainakin Venäjällä isoja rikollispesäkkeitä.
Suomessa yksinomaan talousrikollisuuden arvioidaan vuosittain aiheuttavan yhteiskunnalle noin viiden miljardin euron vahingon. Se on peräti 13,4 prosenttia valtion tämän vuoden 37,1 miljardin euron talousarviosta. Jos harmaan talouden ja talousrikollisuuden pimittämät varat saataisiin normaaleja väyliä pitkin verolle, valtio ja kunnat pystyisivät pudottamaan useilla yksiköillä itse kunkin palkansaajan ja eläkeläisen veroprosenttia.
Etenkin väkivaltarikollisuus aiheuttaa luonnollisesti myös suunnatonta tuskaa. Sitä ei voi mitata missään valuutassa ja myös tuomittujen korvausten arvioiminen on vaikeaa. Valtionkonttorin toissa vuonna lähinnä henkilövahingoista maksamaa 3,4 miljoonaa euroa ja vakuutusyhtiöiden murto- ja varkausvahingoista maksamaa 9,4 miljoonan euron korvauksia voidaan pitää vain murto-osana todellisista rikosvahingoista.
Kolmas ulottuvuus
Rikollisuudella on myös kolmas ulottuvuus. Rikollisuuden vastustaminen ja yhteiskunnan suojaaminen työllistää melko mittavan virkamieskoneiston Suomessa. Poliisin ja rikosseuraamusviraston asiantuntijoiden mukaan Suomessa on vankilakierteessä ulkomaalaiset mukaan lukien kerrallaan noin 15 000 rikollista, joista reilut 3 600 miettii parasta aikaa syntyjä syviä 23 vankilassamme tai avo-osastoilla. Suuri osa rikollisista kuuluu myös joko huumeiden, lääkeaineiden tai alkoholin väärinkäyttäjiin. Heistä vain harva kykenee edes pätkätöihin.
Rikollisia paimentaa, kovistelee ja vartioi poliisissa, syyttäjä- ja tuomioistuinlaitoksessa, tullissa, rikosseuraamusviraston alaisissa vankiloissa ja kriminaalihuollossa sekä rajavartiolaitoksessa ainakin 15 000 virkamiestä. Jokaista konnaa kohti on siten vähintään yksi virkamies. Heidän ohella rikollisuus työllistää säännöllisesti myös eduskuntaa, oikeusministeriön lainsäädäntöosastoa, useiden muiden ministeriöiden, lääninhallitusten, kihlakuntien, hätäkeskusten virkamieskuntaa, verovirastoja, valtionkonttoria ja kuntien sosiaali- ja terveystoimesta sekä toimeentuloturvasta vastaavia virkamiehiä ja sairaaloita, sairaankuljetusta, palotointa, hautausurakoitsijoita...
Poliisin henkilöstön lukumäärä on nyt 7 750 ja lisäksi se työllistää 2 280 henkilöä, joilla ei ole virkamerkkiä taskussaan. Muusta henkilöstöstä pääosa työskentelee kanslioissa ja vartijoina. Osa auttaa tutkijoita tutkintasihteereinä ja osa ottaa selkoa näytteistä laboratorioissa.
Poliisi tarvitsee toimintansa pyörittämiseen 90 kihlakunnassa mittavan kiinteistömassan, joka koostuu poliisilaitosten lisäksi erillisyksiköiden tiloista, poliisikoulun, poliisiammattikorkeakoulun, tekniikkakeskuksen, tietohallintokeskuksen, poliisikoiralaitoksen ja ylijohdon tiloista. Poliisiautoja on 1 500, moottoripyöriä sata ja lisäksi on muun muassa skoottereita, moottorikelkkoja, hevosia, veneitä, vesijettejä ja polkupyöriä.
Valtavia summia
Oikeusministeriön budjetin jyvittäminen on huomattavasti paljon vaikeampaa. Selkeästi rikollisuuteen siitä kohdistuu vain vankeinhoitolaitoksen ja syyttäjien luvut. Muista oikeusministeriön hallinnonalan yksiköistä rikollisuuden kanssa on seuraavaksi eniten tekemissä tuomioistuinlaitos, joka rikosjuttujen lisäksi käsittelee paljon myös riita-asioista, velkomisjuttuja ja esimerkiksi avioeroja, lainhuutoja ja kiinnitysasioita. Oulun käräjäoikeuden 18 tuomarista yli puolet hoitaa lähes yksinomaan rikosasioita.
Paljon rikosten jälkipuinteja joutuvat tekemään myös ulosottoviranomaiset ja oikeusavustajat. Vain pieni osa heistä työskentelee päätoimisesti pelkästään rikoksiin liittyvien lakien uudistus- ja seurantatyössä. Tullin ylin johto arvioi,että sen työntekijöistä vain 500 työskentelee jatkuvasti rikostorjunnassa ja -tutkinnassa.
Rajavartiolaitos on mukana rikollisuuden torjunnassa lähes koko henkilöstön voimilla. Suomen Asianajajaliiton 1 640 asianajasta ja 537 liittoon kuulumattomasta lakimiehestä vain reilut 300 hoitaa pelkästään rikosasioita.
Järjestöjäkin tarvitaan
Myös valtion ja kuntien sosiaali- ja terveysviranomaiset joutuvat säännöllisesti tekemisiin rikollisuuden vastaisen työn ja etenkin sen jälkihoidon kanssa. Sairaaloissa palaa kymmeniä miljoonia euroja yksinomaan pahoinpitelyjen uhrien paikkaamisessa ja oikeuslääketieteellisiin kuolemansyytutkimuksiin kuluu vuosittain noin kuusi miljoonaa euroa. Sosiaaliviranomaiset ovat puolestaan sijoittaneet suurimmissa kaupungeissa sosiaalityöntekijöitä suoraan poliisilaitosten tiloihin, mikä toisaalta helpottaa molempien viranomaisten työtä.
Myös sosiaali- ja terveystoimisessa rikollisuutta varten pitää varata tuhansia miestyövuosia.
Lisäksi rikollisuuden vuoksi yhteiskuntaan on jouduttu perustamaan kymmeniä järjestöjä, joista osalla on myös päätoimisia työntekijöitä. Raha-automaattiyhdistys antoi tälle vuodelle esimerkiksi rikosuhripäivystyksen toteuttamiseen 572 000 euroa ja se rahoittaa myös useita rikoksiin sortuneita kuiville kiskovia yhdistyksiä. Rahaa ei kuitenkaan riittänyt Rikollisten revanssi yhteiskunnalle -järjestölle eikä vankien ystäväverkostolle.