Oulu Energiapalveluneuvoja Jarmo Meriläisen puhelin soi usein tasauslaskuja koskevien valitusten takia. Yleensä energiasyöpöksi osoittautuu kuluttaja itse, tietää Meriläinen, jonka työsarka ulottuu Raahesta Tornioon.
Sähkön törsääjiä riittää, joten sähkön hinta on ilmeisesti edelleen liian halpa, hän arvioi.
Pohjoista voimaa -konserni neuvoo energiansäästämistä muun energia-alan mukana. Se on sitoutunut EU:n johdattelemana siihen, että kotitalouksien sähkönkulutusta on leikattava yhdeksän prosenttia vuoteen 2016 mennessä.
Jokaisen meistä olisi siis pihistettävä kuudessa vuodessa pois lähes kymmenesosa päivittäisestä virrankulutuksesta.
Monelle luvassa yllätys
Meriläinen on Oulun Sähkönmyynnin alueella se, joka poimii luupin alle niin sanotusti vaikeimmat tapaukset.
Lisäksi hän avustaa rakentajia ja saneeraajia löytämään sopivia energiaratkaisuja. "Nyt he maksavat hirveän suuria sähkölaskuja talven 90 pakkaspäivän takia."
Energiarohmut paljastuvat viimeistään ensi vuonna, kun sähkönkulutusta aletaan tosissaan vertailla. Jokainen asiakas saa energiankulutusraportin, joka listaa sähköntarpeen menneeltä kolmelta vuodelta.
Rivien välissä energiapalveluyritykset raportoivat asiakkaille myös aika suoraan näiden henkilökohtaisesta elämäntyylistä: jokaiselle annetaan tavoitearvo, johon kuluttajan olisi asumusmuotonsa perusteella pyrittävä.
Luvassa lienee ikäviä yllätyksiä monille.
Energiankulutus selville
Vielä ei sähkörohmuja uhata sanktioilla eikä suurimman osan tarvitse tehdä mitään investointeja, Meriläinen lohduttaa.
"Käyttötottumuksia muuttamalla voi saavuttaa merkittäviä säästöjä."
"Säästö lähtee siitä, että tietää, miten paljon energiaa käyttää. Eikä vain euroina vaan kilowattitunteina", Meriläinen opastaa.
Kaksi kolmesta suomalaisesta ei tiedä, paljonko hän kuluttaa sähköä kilowattitunteina.
Kaukoluettavilla sähkömittareilla on toistaiseksi varustettu Oulun Energian alueella vasta 20 000 kotitaloutta. Niistä voidaan sähkönkulutusta seurata tunneittain. Vuonna 2013 neljä viidestä seudun kotitaloudesta saattaa jo reagoida uuden sähkömittarinsa energiapiikkeihin reaaliajassa.
Myös hintatarjoukset voisivat tuolloin monipuolistua. Meriläinen myöntää, että nykyiset yö- ja päivätaksat ovat sähkökilpailun myötä menettäneet purevuuttaan.
Huoneistokohtainen mittari ohjaa tehokkaasti kulutusta. Asukkaan vedenkulutuksen esimerkiksi on havaittu laskevan jopa kolmanneksen.
Säästämään voi opetella myös sijoittamalla lämpömittarin joka huoneen lämpimälle seinälle. Meriläinen suosittaa valvomaan tilannetta aktiivisesti: "Silloin voi todistaa vaimollekin, ettei tämä voi palella."
Nuoret ajattelemattomia
Vanhemmat ihmiset tuskin törsäävät sähköä. "Hehän ovat säästäneet ikänsä", toteaa Meriläinen, joka käy kertomassa energiansäästöasioista niin tarhalaisille, insinööriopiskelijoille kuin rotareillekin.
Silti ikäihmisetkin karsastavat säästöehdotuksia. Miksi säästää, kun mitään ei jää käteen energian hinnan vai noustessa.
"Tämän pallon takia", Meriläinen vetoaa planeettamme puolesta.
"Nämä uudet sukupolvet sen sijaan, heillä kaikkea on ollut yllin kyllin", energianeuvoja tuskailee ajattelemattomien tai suorastaan uusavuttomien kanssa. Kun äidit ja isät maksavat, teinit suihkuttelevat surutta.
Tiimalasi suihkun seinällä voisi kertoa ajan kulusta. "Neljä minuuttia tuntuvat hiivatin pitkiltä."
Meriläisen kotona, missä saneerauksen yhteydessä uudistettiin myös vesikalusteet, henkeä kohti kuluu enää sata litraa päivässä. Se on kolmanneksen vähemmän kun keskivertosuomalaisella.