Kilpailutilanteet, valtataistelu ja ristiriidat tuovat työpaikalle kielteisiä tunteita, jotka on pystyttävä käsittelemään. Kilpailuhenkisyys ja aggressiivisuus katsotaan monissa työyhteisöissä myönteisiksi arvoiksi, jotka edistävät voitontahtoa ja tehokkuutta. Kilpailuttaminen on positiivisen yhteisöllisyyden este työyhteisöissä, ja sitä pitäisi käyttää johtamisvälineenä erityisen harkiten, pohtii työpsykologi Katriina Perkka-Jortikka.
Tasapainoinen ja myönteinen ihminen osaa ajatella joustavasti ja ratkaista ongelmia, mutta tasapaino ja myönteisyys voivat horjua pahan paikan tullen. Myönteisyyttä voi oppia samoin kuin vuorovaikutustaitoja, vakuuttaa Perkka-Jortikka, joka on kirjoittanut teoksen Hankalan ihmisen kohtaaminen (Edita). Rehellinen lukija löytää omia piirteitään niin sanotuista hankalista ihmistyypeistä.
Hankalaksi koetun käyttäytymisen syynä ovat usein epävarmuus, ahdistuneisuus ja turhautuminen omien vaikutusmahdollisuuksien vähäisyyteen. On myös itsevarmoja kaiken tietäviä, jotka eivät voi hyväksyä "vääriä mielipiteitä" tai aivan ihania ihmisiä, joiden sanaan ei voi yksinkertaisesti luottaa. Perkka-Jortikalla on selkeät ohjeet jokaisen ihmistyypin kohtaamiseen.
Suomessa ei siedetä leveilijöitä
Perkka-Jortikka esittelee kirjassa joukon hankalia käyttäytymistapoja, jotka ovat kaikille tuttuja. Hän muistuttaa, että ihmisten käyttäytyminen on aina kulttuurisidonnaista. Toisissa kulttuureissa siedetään tiettyä häiriökäyttäytymistä paremmin kuin toisissa.
Etelä-Euroopassa vihaisuuden osoittaminen ei ole niin paheksuttavaa kuin Suomessa. Suomalaiset eivät siedä myöskään leveilijöitä ja mielistelijöitä yhtä hyvin kuin eteläeurooppalaiset. Tuppisuita täällä sen sijaan ymmärretään paremmin kuin muualla.
Hankalaa käyttäytymistä ei ole Perkka-Jortikan mukaan pakko sietää. On monia eri tapoja osoittaa huonosti käyttäytyvälle, että tämä ei nyt vain käy. Hyökkäykseen ei pidä vastata hyökkäyksellä. Aggressiiviselle telaketjutyypille on annettava hetki aikaa rauhoittua, mutta hänen puhetulvansa voi keskeyttää ystävällisesti. Työelämässä on opittava pitämään puolensa jämäkästi, sillä ellei opi, turhautuu ja muuttuu itse hankalaksi ihmiseksi.
Odottele tilanteen rauhoittumista
Monet vallanhaluiset ovat oivaltaneet, että kunnon raivari auttaa heitä saamaan tahtonsa perille. Työtoverit hiljenevät ja passivoituvat, eikä kukaan uskalla tai halua asettua vastustamaan raivoajaa. Perkka-Jortikka kehottaa antamaan räjähtäjälle aikaa saavuttaa itsehillintänsä. Rauhoittumista voi kiirehtiä "Hei, stop, lopeta!" -huudahduksella, nousemalla seisomaan tai muulla äkillisellä toimella, kuten hetkellisellä poistumisella.
Rauhan palattua ongelmakohtaan on hyvä palata kahden kesken.
Hankalien ihmistyyppien ei pidä odottaa muuttuvan toisenlaisiksi, vaikka he toisinaan käyttäytyvätkin aika hyvin. Parasta on muuttaa omaa suhtautumista ja opetella pärjäämään heidän kanssaan. Ihmisten tyypittely kaikkitietäviin, valittajiin, kielteisiin, vetäytyviin ja muihin "hankaliin" tyyppeihin saattaa tuntua vastenmieliseltä, mutta auttaa ottamaan etäisyyttä ja helpottaa kanssakäymistä, Perkka-Jortikka lohduttaa.
- Voit aktiivisesti yrittää ajatella heidät johonkin hankalan ihmisen kategoriaan sen sijaan, että hankalia ihmisiä kohdatessasi päästät heidät kimppuusi.